Ice Age - jäätikön sankarit (2002)
- Alkuperäinen nimi:
- Ice Age
- Tuotantovuosi:
- 2002
- Ohjaajat:
- Carlos Saldanha, Chris Wedge
- Pääosissa:
- Cedric the Entertainer, Denis LEary, Goran Visnjic, Jack Black, John Leguizamo, Ray Romano
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 81 min
- Genret:
- Komedia, Seikkailu, Animaatio
- Elokuvasarja:
- Ice Age - jäätikön sankarit, Ice Age 2 - Jäätikkö sulaa, Ice Age 3
Ice Age – jäätikön sankarit taitaa olla menestynein ja tunnetuin tietokoneanimaatio tähän mennessä. Onhan tässä oma viehätyksensä, mutta kaikilta osin elokuva ei ole kovan maineensa veroinen.
Tarinan sankareihin kuuluu hauska ja hölmö koheltaja, laiskiainen Sid, iso ja rauhallinen köntys, mammutti Manfred sekä moraaliltaan arveluttava kovis, tiikeri Diego. Sivuhahmotkaan eivät ole turhan omaperäisiä, ja pahis on totta kai huisin peloittava peto. Tarina on sinänsä aika jännittävä seikkailu, johon kuuluu mielenkiintoinen ajatus eläimistä pelastamassa ihmistä. Lisäksi mukana on tavanomaista horinaa ystävyydestä ja itsensä löytämisestä.
Ice Agen paras puoli on ehdottomasti sen huumori. Monet vitsit saavat nauramaan ääneen, ja aikuinenkin voi nauttia tästä tarinasta. Erityisesti dronttijakso viehättää minua. Se, mikä tarinassa kusee, on kuitenkin sen ajoittainen väkivaltaisuus. Kolhimis- ja kohellushuumori ei ole koskaan kolahtanut, ja Ice Agessa sitä viljellään aivan liikaa. Monet ovat sanoneet Jyrsis-maaoravan olevan elokuvan hauskin hahmo. Tästä voidaan olla montaa mieltä. Toisaalta serkkuni nelivuotiaaseen poikaan mäiskimishuumori tuntui iskevän kuin nyrkki silmään.
Elokuvan luminen miljöö on minimalistinen mutta näyttää komealta. Animaation laadussa ei ole valittamista, ja englanninkielinen ääniraita on hyvää kuultavaa. Suomenkielinen ei niinkään… Omaperäisyyttä uupuu, vaikka pitääkin ottaa huomioon että Ice Age itse taisi synnyttää pari tietokoneanimaatioiden klisettä, mutta kieltämättä kyseessä on kuitenkin ihan hauska leffa, eikä missään nimessä huono tekele. Parempiakin tietokoneanimaatioita ehkä on, mutta myös kosolti huonompia. Kolmen ja puolen tähden elokuvasta täytyy kuitenkin pudottaa pois puolikas turhan väkivallan vuoksi.
Yleisesti ottaen animaatioelokuvia pidetään lapsille suunnattuina. Ice Age on kuitenkin sellainen tapaus, minkä aikuinenkin pystyy katsomaan hyvällä mielellä ja häpeämättä.
Tarina keskittyy kolmeen ukkomaiseen eliöön, eli Sid-laiskiaiseen, Diego-tiikeriin ja Manfred-mammuttiin, jotka joutuvat vahtimaan löytämäänsä ihmislasta. Tämän matkan aikana jokainen kasvaa yksilönä ja katsoja saa nauraa kippurassa. Visuaalista huumoria mukaan tuo epämääräinen kettu/orava/jyrsijä, jonka kohellukset tammenterhon kanssa naurattaa aina. Tarina tietysti päättyy onnellisesti.
Ice Age on visuaaliselta tyyliltään hyvin lähellä vanhoja Warner-piirrtetyjä. Vauhti on huimaava ja vitsien tykitys on taukoamatonta, mikä ei ole ollenkaan huono asia, sillä jokaisen vitsin ja viittauksen huomaamiseksi pläjäys pitää nähdä useaan otteeseen.
Näyttelijöiden työ on korkeaa laatua ja hahmojen äänet ovat täysin hahmoon sopivia. Myös ohjaajan omituiset ulinat sen epämääräisen ketun/oravan/jyrsijän äänenä herättävät naurua.
DVD:n lisämateriaali on kiitettävän laajaa. Usean poistetun kohtauksen lisäksi mukana on useita eri ääniraitoja ja ohjaajien kommenttiraita. Saman tiimin lyhyt piirretty on myös mukana ja erityisesti koheltavaan kettuun/oravaan/jyrsijään liittyvä lyhyt pläjäys onnistuu naurattamaan.
Erittäin hyvä piirretty. Ei sen enempää tai vähempää.
nimimerkki: Jurpo
No tämähän on tietokoneanimaatiota taas... Alku vaikuttaa kehnolta Shrekin rinnalla rahastamiselta, vaan kuinka ollakkaan, leffan loppua kohden Shrekin ja Ice Agen yhtäläisyydet sitten katoavatkin.
Lähinnä elokuvasta tulee mieleen MGM:n ja Warner Brosin vanhat pätkikset; jos WB tekisi täyspitkän tietokoneanimaation pätkiksien hengessä, jotain tällaista siittä varmaan tulisi. Juoni on sujuva, eikä pahemmin puuduta missään vaiheessa ja oravan koheltaminen tammenterhonsa kera tuo jatkuvasti mukavaa lisätoimintaa ja repii nauruhermoja siinä sivussa.)
Itse katselin samoin tein myös suomeksi dubatun version joka oli selvästi positiivinen yllätys; Dialogi på finska rullaa todella sujusvasti, lip sync pelaa ja ääninäyttelijät vastaavat hyvin alkuperäisiä esikuviaan. Tosin, mitään Aladinin (Vesa-Matti Loiri henkenä) tai Leijonakuninkaan (Jukka-Pekka Palo Scarina) tasoista huippua ei suomenkielisellä ääniraidalla esiinny, vaan kaikki äänet toimivat lähes yhtä hyvin.
Leffa sopii kaikenikäisille, joskin osa vitseistä menee varmasti nuorelta väeltä ohi. Ice Age on keskitasoa parempi CGI -animaatiokomedia, ääniraidan kielestä riippumatta.
Nimimerkki: DubbausNappula
Arvostelija
DubbausNappula
Vieras
Joulu tuli ja meni, mutta pikkusiskoille ostettu paketti jäi pukilta viemättä. Kun kuukauden päivät kasetti ehti pölyttyä avaamattomana piti asialla tehdä jotain. Tylsän illan pikkupiristykseksi Ice Age, ravistettuna ja sekoitettuna.
Zap, filmi pyörimään ja tölkki auki. Taikalaatikko alkaa kertomaan tarinaa kolmesta sekoilevasta wanna-be-isukista ja eksyneestä kersasta (se siitä juonesta).
Ensisilmäykseltä erehdyin luulemaan Ice Agea Disney-leffaksi, niin paljon yhtäläisyyksiä Toy Storyn animaatioon ja Disney-animaattoreiden visualisointiin on. Animaatio herätti ristiriitaisia tunteita. Toisaalta laiskiaisen ja elokuvan splapstik-komiikkaa viljelevän rotta-hahmon animointi oli erittäin elävää (eivätkä muutkaan eläinhahmot huonoiksi jääneet), toisaalta ympäristö on varsin yksinkertaista jopa ensimmäiseen Toy Storyyn verrattuna. 3D-animointia harrastaneena ymmärrän kyllä ihmishahmojen animoinnin vaikeuden, mutta leffan ihmiset olivat jo naurettavan tökeröitä. Odotan innolla päivää jolloin kaikkien animaatioleffojen fotorealistisuus yltää Final Fantasy -leffan tasolle.
En erityisemmin viihdy lasten elokuvista, mutta viimeisten viiden vuoden sisällä on ilmestynyt useita animatioita joiden vitsit ja juoni ovat jo hieman aikuisempaan makuun. Esim. Toy Story 2 iski jatkuvalla vitsitykityksellä, kun taas Mononoke Himen juoni oli hieno. Ice Age onkin sitten sarjaa 'the ultimate kohellusleffa'. Elokuvassa ei tunnu olevan minuuttiakaan jolloin katsojaa ei yritetä naurattaa. Muutama onnistunut vitsikin löytyi, esim. nelikon ohittaessa jään sisään jumittuneen UFO:n kersa keksii tehdä 'Star-Trek-spökö'-tervehdyksen.
Vaikka Ice Agen jaksoikin loppuun katsoa en keksi syytä elokuvan uudelleen katsomiseen. Animaation taso oli lasten elokuvaksi riittävää, mutta animaatiosta kiinnostuneille amatöörimäistä. Tarinakin oli suunnattu enemmän lapsille, niin juonellisesti kuin vitsien osalta, ja kenties heitä Ice Age viihdyttääkin enemmän.
nimimerkki: Reaktor
Animaatioiden katselu on jäänyt hiukan vähemmälle. Tekniikka kehittyy ja animaatioita tulee vähitellen koko ajan lisää. Suurin osa niistä on edelleen suunnattu lapsille jos nyt Japanin animaatiokulttuuria ei lasketa mukaan. Se mikä näissä joissain animaatioissa on hyvää, niiden parissa viihtyy varttuneempikin katsoja. Toteuksen laatua suhteessa käytettävissä olevaan tekniikkaan ei ole syytä kommentoida enempiä, koska toteutus on "riittävän" hyvä jotta tarinaan pystyy keskittymään täysin.
Pläjäyksen puitteet ovat varsin minimaaliset. Tapahtumapaikkoina ovat puuttomat tantereet ja vuoristot. Scripti pääsee jylläämään ja se on ihan toimiva. Tarina on ihan kiva, mutta melko ennalta-arvattava. Vitsit ja kommellukset on myös ihan kivoja. Eli kaikenkaikkiaan "ihan kiva" leffa.
Juonihan on se, että saukko, mammutti ja sapelihammastiikeri päätyvät yksiin tehtävänään palauttaa ihmislöytölapsi oikeille vanhemmilleen. Saukko koheltaa, mammutti jääräpäistelee ja asiallistelee sekä tiikerin moraali on vähintäänkin arveluttava. Sekalainen joukkio on olosuhteiden pakosta tiimi ja kaikennäköistä sälää riittää asian ympärillä.























































