Housut pois! (1997)
- Alkuperäinen nimi:
- Full Monty, The
- Tuotantovuosi:
- 1997
- Ohjaajat:
- Peter Cattaneo
- Pääosissa:
- Mark Addy, Paul Barber, Robert Carlyle, Tom Wilkinson
- Maat:
- Iso-Britannia
- Pituus:
- 88 min
- Genret:
- Komedia
Sheffield on englantilainen kaupunki joka näki parhaat päivänsä yli 20 vuotta sitten rautateollisuusalalla. Nyttemmin kaupungin rautateollisuudesta ei ole paljon mitään jäljellä ja tämän takia työttömyys on huipussaan. Joukko entisiä rautatyöläisiä viettää päivät pitkät työtä etsimässä. Rahaa tarvitaan sillä yksi porukan miehistä tarvitsee rahaa huoltajuuskiistan ratkaisemiseen. Pian eteen tupsahtaa kuningasajatus: Ruvetaan strippareiksi ja tienataan naisilta rahaa! Tällä kertaa homma viedään loppuun asti eli kaikki vaatteet pois. Helpommin sanottu kuin tehty sillä porukalla on vaikeuksia tottua hillumaan lavalla alasti.
Housut pois! on lämminhenkinen komedia työttömistä miehistä jotka aikovat sortaa työttömyyden erikoisella tavalla. Amerikkalainen alapäähuumori on tipotiessään ja tilalla on lämminhenkistä ja oikeasti naurattavaa huumoria joka vie elokuvaa letkeästi eteenpäin. Kutkuttavia tilanteita riittää ja elokuva tempaisee katsojan heti alussa mukaansa. Näyttelijäsuoritukset ovat elokuvassa laatuluokkaa ja etenkin pääosan esittäjä Robert Carlyle hoitaa hommansa todella mallikkaasti. Musiikkivalinnat ovat elokuvassa täysi kymppi. Elokuvassa kuullaan sellaisia kipaleita kuten Hot Chocolaten You Sexy Thing ja Donna Summerin Hot Stuff.
Loppuun todettakoon että Housut pois! on parasta mitä on tapahtunut brittiläiselle komediaelokuvalle sitten Kala nimeltä Wandan. Vitsejä on revitty irti aiheesta kuin aiheesta todella mallikkaasti. Tämä on elokuva joka kestää monta katselukertaa ja onnistuu tuomaan hymyn katsojan huulille.
nimimerkki: Mask
Työttömyys ei ole varsinaisen hauska aihe, mutta siitäkin on tähän elokuvaan löydetty iloinen puoli. Moni työtön on varmaankin harkinnut oman yrityksen perustamista tai vastaavaa, mutta harva on keksinyt omalle yritykselle yhtä erikoista alaa kuin nämä brittimiehet.
Sheffield oli 25 vuotta sitten rautateollisuutensa ansiosta merkittävä englantilainen kaupunki. Teollisuus on kuitenkin loistovuosien jälkeen kokenut kovia, ja kaupunkia vaivaa muun Englannin tavoin suurtyöttömyys. Joukko entisiä rautatyöläisiä on kokoontuu päivittäin työnhakukurssilla, kunnes Chippendales-miesstrippariryhmä saapuu paikkakunnalle. Rahanpuute ajaa entiset tehdastyöläiset toivottomiin, tai ainakin siltä näyttäviin tekoihin. Miehet päättävät perustaa oman strippariryhmän ja uskovat paikkakuntalaisten naisten maksavan tavallisten miesten näytöksestä vähintäänkin yhtä paljon kuin treenattujen ja kiillotettujen Chippendalesien näytöksestä. Alku aina vaikeaa, mutta monet asiat, kuten tanssi, ovat helpommin opittavissa kun löytää arkisesta elämästä jotain vastaavaa, tuttua. Lisää harmaita hiuksia miehille aiheuttavat pienet yksityiskohdat kuten se, että stripparin on todellakin riisuttava vaatteensa näyttämöllä. Tämä ei kaikille ryhmän jäsenille ole maailman helpoin asia...
Elokuva on komedia, ja se ei varmaankaan jää kenellekään epäselväksi. Elokuvan kulun aikana purskahdin itse nauruun monta kertaa. Ei uskoisi työttömyyskassan jonossa olevan niin hauskaa kun tässä elokuvassa. Elokuvassa oli oikeastaan vain hauskoja ja todella hauskoja kohtauksia. Toki filmissä käsitellään myös arkisempia, vakavampia asioita kuten huoltajuuskiistaa, työttömyyttä ja seksuaalisuutta, jos tuon viimeisen haluaa vakavaksi lukea. Robert Carlyle, joka on Suomen televisiossa nähty mm. Ylämaan kettu-nimisessä televisiosarjassa, esittää työttömän, eronneen isän roolin hyvin. Hänen hieman ongelmallista mutta lämmintä suhdetta poikaansa kuvataan varsinkin elokuvan alkupuolella hieman tarkemmin. Elokuvan musiikki on hyvin tyyliin sopivaa, runsaasti torvia ja discopumppua: Gary Glitter, Donna Summer, Hot Chocolate, Tom Jones... Mikäli työläishuumori ja nolot tilanteet saavat sinut nauramaan, tämä elokuva saa sinut ratkeamaan.
Arvostelija
Jaqqe Nakuttaja
Vieras
Englannin Raahessa, Sheffieldissä, ukoilla ei ole kaikki hyvin. Työttömyys rienaa ja masennus valtaa alaa. Miesten itsetuntoa ei paranna yhtään että vaimot kusee seisaaltaan ja itsariakaan ei voi tehdä, kun ei ole yhtään niin hyvää ystävää että suostuisi ajamaan autolla yli. Korkeanpaikan kammoisena ei voi hypätä sillaltakaan.
Housut pois! on pirun hauska tarina työttömien metallikaupungin miesten selviytymisestä allikosta parrasvaloihin. Elokuva ammentaa synkistä elämän solmuista hienolla tyylitajulla koomisia kohtauksia. Yksi parhaista koskaan valkokankaalle levitetyistä kohtauksista on kun luuseripoppoo on jo kerran antanut periksi haaveilleen riisuutumistähteydestä, mutta työkkärissä jonottaessa alkaa soimaan Hot Stuff. Rytmi alkaa "raahelaisia" viemään.
Rososet, hevosennaamaiset Enkut saa kummaa karismaa leffoihin. Tulee mieleen Commitments jossa samassa hengessä käsitellään bändin kasausta. Housut pois! -leffassa hyvä puoli, kuten Commitmentsissakin, on että näyttelijöiden naamat eivät ole kuluneet aiemmissa tuotoksissa. No okei...Robert Carlyle on tuttu juttu, mutta perusbrittinä puolustaa paikkaansa. Tosin mielestäni hän on hyvänäkin huonoin Housut pois! -poppoosta.
Housut pois! -leffa löysi myöhemmin tiensä teatterilavoille jopa Suomessa. Ja olihan meillä oma originaali rovaniemeläinen Full Monty -ryhmäkin kiertelemässä ja strippaamassa.
Täytyy vain toivoa että elokuva ei saa jatko-osaa. Rima on nimittäin nyt niin korkealla, että sitä on mahdoton sivuta, saati ylittää.
Musta huumori, itseironia ja maan läheiset tarinat iskevät tyylikkäästi toteutettuna. Jos joku saa revittyä hautajaisista, itsarista tai stondisvaikeuksista tämmöstä ilotulista, ei voi kuin nostaa hattua.























































