Halloween - naamioiden yö (1978)

Nostalgiaa ajalta, jolloin Carpenterin aivoitukset olivat teräviä kuin Myersin veitsi.

31.10. vietetään taas Jenkeistä Suomeen rantautunutta naamiojuhlaa ja mikäpä leffa sopisi paremmin tuon karkki/keppos – juhlan kera paremmin kuin John Carpenterin halloweenteurastus. Eli ei muuta kuin Halloween pyörimään DVD-soittimeen ja sitten halloweenina säikkymään jokaista karkkiakerjäävää pikku-Anteroa Michael Myersiksi.

Michael Myers on siis päästään hieman vinksahtanut poika, joka heiluttelee veistä mielellään. Eikä hän ole Jamien kokkikoulun ykkösfileroija, vaan pimeässä yössä maski kasvoillaan vaeltava murhamies. Myers on teurastanut siskonsa halloweenyönä vuonna 1963 ja viisitoista vuotta myöhemmin samainen parikymppinen poika palaa kotia. Ja jos jatko-osia ajatellaan, Michael on tainnut tulla jäädäkseen.

John Carpenterin uran kohokohtiin lukeutuva Halloween ei sisällä perinteiseen teinikauhuun verrattuna juuri mitään ekstroja, mutta pienellä budjetilla väsätyssä kauhistelussa on taikansa. Carpenter sävelsi itse leffaan musiikin, joka on varmasti leffan mieleenjäävin osa. Ilman sitä Myersin yössä loistava veitsi ei olisi yhtä hohdokas.

Halloween ei vaadi katsojaltaan minkäänmoista aivotyöskentelyä: 20-vuotias Jamie Lee Curtis säntäilee läpimurtoleffassaan käsittämättömän taitavasti ja pelokkaasti huoneesta huoneeseen. Monikaan uhreista ei ehdi edes ”karkkia” sanoa, kun loppu on jo tullut. Näyttelijäjoukko on minimaalisen pieni, mutta toimiva Carpenterin käsissä.

Halloween on ”kuka teineistä kuolee seuraavaksi?” – leffojen kuningas, ja vaikkei sitä pelottavaksi voi kutsua, se on nostalgiaa ajalta, jolloin Carpenterin aivoitukset olivat teräviä kuin Mike Myersin veitsi.

Arsi T. Elokolikko
Ylläpitäjä, 729 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 28.10.2004
Katsottu: VHS

Näistä 70- ja 80-luvun taitteessa tehdyistä kauhuelokuvista huomaa, että silloin näitä osattiin tehdä.

Tarina alkaa vuodelta 1963 kun nuori 6-vuotias Michael Myers näkee ulkona lasten kysyvän ihmisten ovilta karkkia ja kepposta. Niinpä hänellä käy ajatus, "Otanpa tuosta isoimman keittiöveitsen ja menen yläkertaan teurastamaan isosiskoni." No ei kun tuumasta toimeen, josta seuraa reissu mielisairaalaan.

15 vuoden päästä Michael karkaa hoitolasta ja ottaa suunnaksi kotikaupunkinsa Haddonfieldin. Mutta hän ei ole ainoa vieras joka saapuu Haddonfieldiin, herra Myersin psykiatri Samuel Loomis (Donald Pleasence) on hänen perässään pistooli taskussa. Samaan aikaan opiskelija Laurie Strode (Jamie Lee Curtis) valmistautuu iltaan jolloin hänen täytyy olla lastenlikkana. Sinä iltana Michael tulee pikku vierailulle ja yrittää siinä samalla nirhata Laurien...

Vaikka Halloween oli Jamie Lee Curtisin ensimmäisiä elokuvia (vai olisiko ensimmäinen, en muista) niin tästä näkee, että nainen osaa näytellä. Näistä 70- ja 80-luvun taitteessa tehdyistä kauhuelokuvista huomaa, että silloin näitä osattiin tehdä. Sanottakoon lopuksi vielä, että jos menet videovuokraamoon älä ota mitään Painajainen Elm Streetillä, Perjantai 13. päiviä älkääkä Screameja ottakaa mieluummin Halloween.

nimimerkki: santeri

Vieras
Pisteet:
Arvosteltu: 14.10.2004
Katsottu: VHS

Onnistunut, hitaasti etenevä ja tyylikäs kauhudraama.

Halloweenyönä vuonna 1963, Michael Myers niminen pikkulapsi tekee silppua isosiskostaan jättimäisellä leipäveitsellä. Poika pistetään mielisairaalaan, mikä tuskin on yllätys.

Viidentoista vuoden kuluttua tuosta, poika karkaa mielisairaalasta ja matkaa kotikaupunkiinsa, pikkukylään nimeltä Haddonfield.

Haddonfieldissä Laurie Strode niminen opiskelijatyttö viettää Halloweenia lapsenvahtina naapureille. Samaan aikaan hänen opiskelijaystävänsä bilettävät kadun toisella puolella. No, (tarvitseeko edes sanoa) Michael is back ja ilman sen kummempia motiiveja (mihin sellaisia tarvitaan, häh?) alkaa listimään porukkaa, ykköskohteena tietenkin Laurie Strode, jonka hän näki kadulla aikaisemmin sinä päivänä... Mutta Haddonfieldiin on saapunut toinenkin vieras mies. Tri Sam Loomes, joka on 15 vuotta tutkinut Michaelia, ja hänellä on mielessään vain tämän ihmishirviön pysäyttäminen.

Halloween on tyylikäs elokuva. Ohjaaja John Carpenterilla on tosiaan taitoja, ja niitä tässä hyödynnetään. Ja pakkohan on, pienen budjetin leffa kun on kysymyksessä. Pläjäys ei sisällä verellä läträilyä, itseasiassa tuota elämännestettä näytetään minimaalisen vähän. Se ei sisällä erikoistehosteita, eikä mielettömiä ruumiskasoja. Leffan aikana tapettavat on laskettavissa yhden käden sormilla. Jännitys syntyy pitkistä, hiljaisista kävelyistä kohti pimeitä huoneita, Michaelin jatkuvista ilmestymisistä kameran nurkkaan, hyökkäysten pohjustelusta ja ennenkaikkea Carpenterin yksinkertaisesta, itseääntoistavasta mutta mahtavasta kauhumusiikista. Ovela veto oli myös jättää Michael kasvottomaksi... hänen naamansa näkyy vain alussa kun hän on pikkulapsi, ja maskin kanssa aikuisena. Sitten, kerran nopeasti ja epäselvästi ilman maskia lopussa. Noista aineksista saadaan kasaan Halloweenin mahtava tunnelma.

Pläjäys on ohjattu erinomaisesti, mutta näyttelijäntyöstä ei voi ihan samaa sanoa. Nojoo, onhan Jamie Lee Curtis ihan ok, pieni epävarmuus voidaan laskea sen piikkiin että nainen on yhdessä ensimmäisistä rooleistaan, ja tämä on vielä päärooli. Donald Pleasence vetää myös hyvän roolin Tohtori Loomisina.

Halloween ei ole (ainakaan minun mielestäni) pelottava elokuva, mutta jännittävä se on. Tuskin tämän takia kukaan yöuniaan menettää, mutta mutta. Pelko on niin henkilökohtainen asia ettei voi sanoa varmasti.

Kaikenkaikkiaan voimme todeta että pläjäys on onnistunut, hitaasti etenevä ja tyylikäs kauhudraama.

Raato-A
Tykittäjä, 389 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 01.11.2003
Katsottu: Kotona

Tärkeintä Halloweenissa on sen tunnelma.

Halloween yönä vuonna 1963 Michael Myers tappaa siskonsa ja joutuu siitä mielisairaalaan lukkojen taakse. 15 vuotta myöhemmin Michael karkaa mielisairaalasta ja palaa takaisin kotiinsa aiheuttaakseen lisää ruumiita. Tohtori Sam Loomes lähtee perään ase taskussa.... Halloweenin aika.

John Carpenter on tullut tutuksi elokuvistaan Assault on Precinct 13 (1976), Escape from New York (1981) ja The Thing (1982) ja ukko ei ole tehnyt kunnon elokuvia 90-luvun jälkeen. Harmi, Carpenter oli 70- ja 80-luvun taitavampia ohjaajia. Nykyisin Carpenter kuuluu ohjaajien pohjasakkiin, joilta tulee pelkästään kertakäyttöelokuvia.

Tärkeintä Halloweenissa on sen tunnelma, jossa verellä tai efekteillä ei leikitä, vaan tunnelmaa luo Carpenterin upea musiikki. Ja juuri musiikin avulla se on pitänyt puolensa 2000-luvulle asti. Vaikka Halloweenin parhaat puolet ovat musiikki ja ohjaus, on sen näyttelytyö välillä naurettavaa. Jamie Lee Curtis pistää jopa välillä hermoon, mutta annetaan hänelle anteeksi, olihan Halloween hänen elokuvadebyytti. Myöskään dialogille ei pisteitä heru.

Halloween on myös tunnettu jatko-osien raiskaamisesta. Tätä kirjoittaessa (31.8.03) Halloweenia on tehty kahdeksan osaa ja yhdeksäs osa taitaa olla tekeillä. Halloween ei ole mikään erikoinen kauhuelokuva, mutta tavallista parempi, jonka musiikki jaksaa vieläkin innostaa, siitä kolme ja puoli tähteä.

Filmer
Käyttäjä, 244 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 06.09.2003
Katsottu: DVD

Ansainnut paikkansa tunnetuimpien kauhuelokuvien sarjassa.

Halloween on elokuva, jonka kaikki varmasti ovat nähneet, tai josta kaikki ovat ainakin kuulleet.

Juonihan elokuvassa ei mikään neronleimaus ole. Synkkänä Halloween-yönä (1963) 6-vuotias Michael Myers tappaa siskonsa keittiöveitsellä. Poika passitetaan loppuiäkseen mielisairaalaan. 15-vuotta myöhemmin, 1978, Michael kumminkin karkaa hoitolasta ja hänen peräänsä lähtee psykiatri Sam Loomis (Pleasence), joka näyttää tietävän Myersinveitikasta turhankin paljon. Määränpäänä Myersillä on Haddonfield. Pieni kaupunki, jossa hän nirhi isosiskonsa. siellä hän alkaa vainota Laurie-nimistä opiskelijatyttöä (Curtis).

Enempää en elokuvasta kerrokkaan, etten paljasta yksityiskohtia niille, jotka eivät viellä ole tätä kyseistä elokuvaa nähneet, tai niille jotka harkitsevat elokuvan katsomista.

Joka tapauksessa Halloween on kauhua parhaimmillaan. Se ei paljoa gorella juhli ja ruumismääräkin on varmasti pienimpiä, mitä kauhuelokuvien historiassa on koskaan ollut. Mutta eihän sitä elokuvan mikään verilöyly tarvitsekkaan olla, jos tunnelma, ohjaus, leikkaus ja näyttelypuoli on hyvää ja Halloweenissahan nämä kaikki ovat aivan ensiluokkaisia. Kaikenkaikkiaan Halloween on klassikko, joka on totisesti ansainnut paikkansa tunnetuimpien kauhuelokuvien sarjassa.

nimimerkki: Nutipää pohjolasta

Nutipää pohjolasta
Käyttäjä, 9 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 16.01.2006
Katsottu: DVD

Leffan jaksaa katsoa vaikka joka pyhäinmiestenpäivä, siihen ei kyllästy ikinä!

Viime Pyhäinmiestenpäivänä tuli katsottua tämä kauhuelokuva. En odottanut elokuvalta mitään suurta, koska oletin että tämä kuuluu niihin Screameihin yms. Voi kuinka väärässä olinkaan...

Tarina alkaa kun 6- vuotias Michael Myers tappaa siskonsa vuoden 1963 Halloweenina. Tämän jälkeen poika passitetaan mielisairaalaan. 15-vuoden päästä Michael karkaa, ollen jo iso mies. Päämäärä on yksinkertainen: Tapanpas vielä nuoremman siskonikin, Laurien. Tohtori Loomis vakuuttaa kaikille pahuuden päässeen vapaaksi. Ja oikeassahan hän onkin... No, pahaa-aavistamaton Laurie Strode (Jamie Lee Curtis) viettää Halloween illan ollen lastenlikkana. Naapuritalossa tapahtuu kummia. Mitä on tekeillä? Kun hän ottaa siitä selvää, katuu hän jo syntymäänsä.

Halloween - Naamioiden yö on aivan uskomaton kauhukokemus. Suosittelen tätä elokuvaa kaikille kauhun ystäville, ja ei-kauhun ystäville. Musiikki, tunnelma, alun kamera-ajo, hiipivä kuolema... ahh, täydellistä. Tästä elokuvasta ei yksinkertaisesti keksi mitään (huom. ei yhtikäs mitään!) negatiivista. Leffan jaksaa katsoa vaikka joka pyhäinmiestenpäivä, siihen ei kyllästy ikinä!

nimimerkki: Pohjanmaan ihme

Vieras
Pisteet:
Arvosteltu: 09.08.2004
Katsottu: Kotona

Vaikka elokuva on jo 25 vuotta vanha, se jaksaa viihdyttää ja pelottaa.

Kaikkien pitäisi olla nähnyt tämä elokuva, tai ainakin kuullut siitä. Katsoin tämän ensimmäistä kertaa nelisen vuotta sitten. Jo heti alkumetreillä pelottava musiikki pisti korvaan. Se oli hyvin yksinkertaista pianolla soitettua pimputusta, mutta se todella oli pelottavaa. Elokuvahan tehtiin 70-luvun lopulla ja se aloitti suuren teinikauhu -buumin. Tästä hyvänä esimerkkinä Friday 13th.

Koko elokuvan pelottavuus nojautuu vain pariin asiaan; musiikki, Michael Myers ja ne hyvin kuvatut kohtaukset. Ruumiita ei tule paljoa, eikä verta senkään vertaa. Koko elokuva ei siis perustu tappamiseen, vaan pikemminkin oikean tunnelman luomiseen, ja pelottavuuteen. Vaikka elokuva on jo 25 vuotta vanha, se jaksaa viihdyttää ja pelottaa. Tunnelmasta annan jo pelkästään 2 pistettä.

Michael Myersistä on tullut legenda vuosien mittaan, hänestä 2 pistettä. Viimeiseksi musiikista annan puoli pistettä. Kertakaikkiaan yksi lempileffoistani, jonka jaksaa katsoa aina uudestaan ja uudestaan. Halloween kuuluu nykyään jokaisen leffamiehen/naisen yleissivistykseen.

nimimerkki: Lityanko

Lityanko
Käyttäjä, 8 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 19.06.2004
Katsottu: DVD

Elokuva tarjoaa jännitystä ja kauhua runsain mitoin

Kaikki kauhuelokuvia seuraavat ovat varmasti ainakin kuulleet puhuttavan Halloweenista, elokuvasta joka on tähän päivään mennessä poikinut puoli tusinaa jatko-osaa. Monet ovat varmasti myös kuulleet yksinkertaisen, mutta tehokkaan pianonpimputuksen joka elokuvan taustalla soi. Pelkkä äänen kuuleminen nostattaa niskakarvat pystyyn. Ainakin jos on nähnyt kyseisen elokuvan.

Michael Myers tappaa kuusivuotiaana oman siskonsa suurella keittiöveitsellä. Hän joutuu mielisairaalaan, kunnes onnistuu pakenemaan sieltä 15 vuotta myöhemmin. Hän palaa kotitaloonsa, kotikaupungissaan Haddonfieldissa ja vaanii ja tappaa ihmisiä ilman mitään eriteltyä syytä. Michaelia seuraa mielisairaalassa työskennellyt psykologi Sam Loomis, joka Michaelin sairaalavuosina tutki häntä ensimmäiset kuusi vuotta ja vietti loppuvuodet varmistaen että Michael pysyy sairaalassa lopun elämäänsä. Tohtori Loomis, Michaelin luonteen tuntien, on varustautunut aseella ja pääseekin kasvotusten kohtaamaan 'maailman pahuuden henkilöstymän'. Miten tässä kohtaamisessa käy, selviää katsomalla elokuva...

En ole varsinainen kauhuelokuvien suurkuluttaja, mutta tämä elokuva kuuluu mielestäni siihen ryhmään joka jokaisen (täysi-ikäisen) olisi hyvä katsoa jo siitä syystä että voisi verrata nykypäivän kauhuelokuvia johonkin. Elokuva tarjoaa jännitystä ja kauhua runsain mitoin. Jo Michaelin olemus ja ulkonäkö saavat väreet kulkemaan selkäpiitä pitkin. Kun tähän lisätään elokuvan ohjaajan, John Carpenterin tekemä yksinkertainen, mutta äärimmäisen toimiva kauhu-musiikki, on paketti kasassa.

Vieras
Pisteet:
Arvosteltu: 10.03.2003
Katsottu: DVD

Tunnelma on koko ajan kireä ja pelottava ja se onnistutaan pitämään yllä loppumetreille saakka.

Halloween - naamioiden yö on klassikko, sitä ei käy kieltäminen. Varmasti kaikki jotka ovat edes hieman elokuviin kiinnostuneita ovat tietoisia tästä teoksesta.
Ja niinhän se on, että se ensimmäinen ja alkuperäinen Halloween on paikkansa parhaitten kauhuelokuvien joukossa ansainnut.

Eräänä synkkänä Halloweenina 1963, Michael Myers (ei, ei se Austin Powers), pieni 6-vuotias poika päättää ottaa ison keittiöveitsen ja tappaa isosiskonsa. Näinhän pieni Michael sitten tekeekin ja lyö itsensä lukkojen taakse mielisairaalan loppuiäkseen.
15 vuotta myöhemmin vuonna 1978, Michael karkaa mielisairaalasta. Hänen peräänsä lähtee Michaelin henkilökohtainen kallonkutistaja Sam Loomis.
On Halloween - naamioiden yö, ja aika pistää veitsi heilumaan taas kerran.

Michael saapuu kotikulmilleen, ja majoittuu hänen vanhaan taloonsa jossa ei ole asuttu sitten raa'an murhan.
Michael ottaa kohteekseen nuoren naisen nimeltään Laurie ja ryöstää kaupan. Yllättäen kaupasta on varastettu pari keittiöveistä ja Halloween-naamari. Katsoja tietääkin sitten mitä tästä seuraa...

Kuten mainitsin jo aikaisemmin, John Carpenterin tekemä Halloween on klassikko, ja mitä allekirjoittajan tietoihin tulee, ensimmäinen lajissa "Hiljainen maskimies heiluu veitsellä".
Elokuva on melko raaka, mutta silti murhat joita siinä tehdään ovat varsin harvassa ja verettömiä.
Elokuva pelaa enemmän tunnelmalla kuin säihkyefekteillä mitä nämä nykyajan leffat ovat pullollaan.
Katsoja odottaa murhaa koko ajan, mutta kun tuntuu että sitä ei tulekaan ja tunnelma laskeutuu niin NAPS, tai Swing, tai miten vaan...

3/4-osaa elokuvasta seurataan suurimmalta osin Michaelin väijyntää, ja vasta lopussa alkaa tapahtua kunnolla.
Ei sillä että leffa tylsä olisi, sillä jos tätä ei ole nähnyt niin kannattaa varoa ettet sormiasi nakerra irti.

Käsikirjoitus on nannaa.
Leffassa ei paljoa puhuta, mitä nyt niitä näitä jaaritellaan, mutta koska katsoja tietää että Michael on lähettyvillä, ei tunnelma pääse laskemaan kuin lehmän häntä.
Hahmot tosin ovat hieman clicheisiä (rohkea tyttö/tyhmä tyttö/blondi tyttö yms.) mutta en siitä ala rokottaa, sillä leffahan on jo kohta kolmekymmentä vuotta vanha ja lajinsa ensimmäisiä. Ei, kyllä niitä nykyajan kauhuleffoja pitää mollata jos jotain...

John Carpenterin ura on kyllä yhtä vuoristorataa mutta Halloweenin kanssa on kyllä isketty Jackpottiin.
Tunnelma on koko ajan kireä ja pelottava ja tämä onnistutaan pitämään yllä loppumetreille saakka.
Pari tyhmyyttä kylläkin leffan loppupuolella saavat hymyn huulille kun juuri ei pitäisi. Leffassa mm. tyrkytetään murha-asetta Myersille. Myös se pistää miettimään että miten se Myers jaksaa nostella ihmisiä pitkin seiniä yhdellä kädellä jos on istunut lukkojen takana viimeiset 15 vuotta.

Näyttelijät ovat ihan jees. Leffasta suurimman osan saavat Donald Pleacense (Loomis) ja Jamie Lee Curtis (Laurie), ja tottakai Tony Moran joka esittää Michael Myersia aikuisena!
Loomis esittää samalla turvallisen oloista mutta myös pelkäävää Pleacensea joka on tuntenut Myersin viisitoista vuotta. Hän tietää mikä pahuus Myersissä on ollut lukkojen takana viime vuodet, ja nyt kun hän on vapaana...
Tämä onkin ainut rooli missä olen nähnyt Curtiksen nuorena, ja ihan mukavastihan tuo naikkonen näyttelee. Lopussa nähtävät paniikkikohtaukset ovat melko realistista katseltavaa.
Tony Moranhan ei kyllä tarvitse paljoa näytellä, mutta on silti todella karmiva ja pelottava. Suurimmalta osin tämä ehkä johtuu miehen valtavasta koosta ja kasvottomasta maskista.
Hahmosta on kuitenkin tehty melko epärealistinen jo tässä osassa. Hommaa ei kuitenkaan mene niin överiksi kuin jatko-osissa. Mies ei ota kuollakseen ei sitten millään.
Itse piru tosiaankin...

Halloween - naamioden yö on todellakin klassikko.
Siinä on tunnelmaa ja se on oikeasti pelottava.
Leffastahan tulee kuulemma remake ohjaajana itse Rob Zombie. Saas nyt nähdä mitä siitäkin tulee, mutta naamioiden yö on se paras!

nimimerkki: mada

mada
Käyttäjä, 22 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 24.07.2006
Katsottu: DVD

Tarinan hienous ja synkkyys on siinä, ettei katsojaa päästetä Michaelin päänsisälle.

Yhdeksi kaikkien aikojen kauhuklassikoksi kasvanut Halloween - Naamioiden Yö kertoo erikoisesta kaverista nimeltä Michael Myers (Castle). Leffa käynnistyy hyytävän legendaarisella kohtauksella, jossa katsoja näkee Michaelin silmin, kuinka hän pimahtaa eräänä halloween-iltana 1963 tappaen oman siskonsa kylmäverisesti keittiöveitsellä. Michael passitetaan mielisairaalaan, jossa hänen psykiatrinsa Loomis (Pleasence) huomaa vuosien kuluessa, ettei Michael ole pelastettavissa. "There lives pure evil behind those eyes". 15 vuotta siskonsa murhan jälkeen Michael käyttää ennennäkemättömiä voimiaan ja karkaa mielisairaalasta takaisin kotikaupunkiinsa Haddonfieldiin tekemään paikallisten halloweenista ikimuistoisen.

Leffa alkaa lupaavasti ja juoni vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta Michaelin paon jälkeen tulee pitkä suvantovaihe, jossa hän vain vilkkuu päiväsaikaan joka kulman takana tehden ihmisiä hulluksi. Tuossa vaiheessa leffa käy jo tylsäksi, mutta saa maineensa arvoisen lopun ja tylsyys unohtuu hetkessä Michaelin alkaessa hommiin.

Tasan kolmenkymmenen vuoden jälkeenkin Halloween ja Michael pystyvät kauhistuttamaan katsojia. Tarinan hienous ja synkkyys on siinä, ettei katsojaa päästetä Michaelin päänsisälle, jossa puhdas pahuus asuu. Hän ei puhu, hän ei selitä tekemisiään.. hän tappaa.

Tähtiä tulee kolme ja puoli, koska leffa ei onnistunut minua ainakaan pitämään hereillä koko puolitoistatuntista. Kaikkien kauhuleffoista pitävien on kuitenkin pakko nähdä tämä!

Boy From Shadows
Tykittäjä, 174 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 28.07.2008
Katsottu: Kotona

Musiikki ja ahdistava tunnelma luovat mainiosti pelon ilmapiiriä.

Halloween oli aikoinaan pienen budjetin leffa ja tämä on myös John Carpenterin varhaistuotantoa. Näistä seikoista huolimatta Halloweenista kehittyi yksi kauhugenren merkkiteoksista. Tämä leffa sai seurakseen lukuisia jatko-osia. Halloween sai myös lukuisia jäljittelijöittä muun muassa Perjantai 13. päivä ja Painajainen Elm Streetillä.

Eräässä pikkukylässä tapahtuu tragedia vuonna 1963. Tuolloin 6-vuotias Michael Myers nirhii isolla keittiöveitsellä isosiskonsa. Mike joutuu mielisairaalaan. 15 vuotta myöhemmin hän pakenee mielisairaalasta ja palaa kotikyläänsä. Teurastus voi alkaa.

Halloween oli ilmestyessään kovan luokan kauhua. Ja se pelottaa vieläkin, vaikka ikää on jo lähes 30 vuotta. Elokuvassa ei läträillä verellä kovin paljon ja ruumiiden määräkin on laskettavissa yhden käden sormilla. Elokuvan pelon luokin sen tunnelma. Jo musiikki nostaa kylmät väreet. Myös Myers on varsin outo ilmestys. Heppu itsessään ei ole kovin pelottava, mutta pelottavaa on se, että hän ilmestyy ja katoilee paikasta toiseen. Hän ei myöskään puhu mitään, joka luo omaa ahdistavuuttaan. Itse asiassa Myers ei tainnut lausua ainuttakaan repliikkiä koko leffan aikana. Näyttelijätkin tekevät todella hyvää työtä. Jamie Lee Curtisillä vähän tökkii, mutta se on ymmärrettävää, onhan tämä hänen ensimmäinen elokuvansa. Aikakaan ei pahemmin ole pääsyt puremaan elokuvaa.

Ville
Tähtääjä, 476 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 01.04.2005
Katsottu: DVD

Sitten kun porukkaa alkaa kuolla, niin ei enää naurata.

Halloween-yö. Lapsia kiertämässä ovelta ovelle sanomassa: Karkki tai kepponen! Eräs heistä, Michael Myers tuumii: Taidanpa hakea keittiöstä suuren leipäveitsen ja viipaloin ison siskoni kuin HK:n sinisen lenkin. Tämä takia Michael-parka joutuu vuosiksi pöpilään kunnes eräänä yönä pari päivää ennen Halloweenia (tietenkin) tämä todella häiriintynyt poika pääsee lopultakin pakenemaan kotiin.

Laurie Strode (Jamie Lee Curtis) on tavallinen tyttö, joka käy High Schoolia, hengaa kavereiden kanssa ja lupautuu lapsenvahdiksi Halloween-yöksi erääseen taloon. Välillä alkaa puntti tutista kun kadunkulmissa näkyy mies, jolla on kuoleman kalpea naama. Joku varmaankin vain pelleilee.

Tohtori Samuel Loomis tulee vierailulle, koska tämä on aika looginen paikka minne Michael menisi. Merkkejä on: Erääseen kauppaan on murtauduttu. Ryöstösaalis: Valkoinen naamio ja pari veistä, Michaelin isosiskon hautakivi on hävinnyt ja grillattu koira haisee. No, pitäähän ihmisen syödä.

Sitten tulee lopulta yö. Pimeässä vaanii kuolema. Nuoret pitävät hauskaa ja lemmiskelevät, mutta siiten kun porukkaa alkaa kuolla, niin ei enää naurata. Tämä klassinen kauhuelokuva on edelleen pelottava vaikka on jo 25 synttärit. Se erikoinen piirre on, että nuoret ovat ihan oikeasti nuoria. Eli noin 20-vuotiaita. Nykyään teinisplattereissa nämä nuoret ovat 25-30 vuotiaita. Miksi siis ottaa näinkin vanhoja tähtiä teinileffaan? Tämä elokuva todistaa että tähtiainesta löytyy nuoremmistakin.

Jamie Lee Curtis tekee vakuuttavan roolisuortuksen Lauriena, jonka elämä muuttuu kerta heitolla. Donald Pleasence saattaa tuntua hiemen kornilta hahmolta kun hän hokee kokoajan Michaelista: Hän ei ole ihminen! tai Hän on puhdasta pahuutta! Siihen aikaan, kun näitä kauhuelokuvia ei viellä ollut paljoa, nuo puheet kuulostivat ihan järkeviltä varmaankin. Michael Myers ei ole mitenkään erikoinen tappaja. Jason Voorhees ja Freddy Krueger hakkaavat Michaelin mennen tulen sadistisuudessa. Michael on vain hiljainen poika, jolla on iso pyörä ruvennut heittämään. Silti hän on osaa pelottaa.

John Carpenterin sävelellä on todella suuri vaikutus elokuvan pelottavuuteen. Pimeä yö ja noin yksinkertainen sävel on lyömätön parivaljakko. Loppuratkaisu oli aika typerästi tehty, sillä se tarjosi oven jatko-osille. Nämä jatko-osat ovat täyttä ulostetta, jotka on tehty rahan toivossa sillä löytyyhän niitä Halloween-faneja aina. Näissä jatko-osissa Michael kuolee aina mutta ylösnousee seuraavaan osaan lahtaamaan väkeä.

Vähän aikaa sitten tullut Halloween: H20 oli yritys nostaa sarjan tasoa hyppäämällä jatko-osien 3-6 yli, mutta Michael alkaa olla menneen talven lumia ja hänet pitäisi haudata lopullisesti. Tämä ensimmäinen osa on silti ja tulee aina olemaan klassikko, jonka voi katsoa jokaisena halloweenina.

Vieras
Pisteet:
Arvosteltu: 01.02.2003
Katsottu: VHS