End of Days (1999)
- Tuotantovuosi:
- 1999
- Ohjaajat:
- Peter Hyams
- Pääosissa:
- Arnold Schwarzenegger, Gabriel Byrne, Robin Tunney
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 117 min
- Genret:
- Toiminta, Trilleri, Kauhu
Keskiarvo
Arvostelut (4): 
Pikatuomiot (225):
Oma pikatuomio
Kuusi vuotta ehti vierähtää End of daysin ensi-illasta ja leffan itsensä mainostamasta "maailmanlopusta", ennen kuin raina lopulta tuli nähtyä.
Jälkikäteen kiinnostavinta on pohtia, että miksi ihmeessä moiseen sontaan kannatti tuhlata pari tuntia.
End of days noudattaa 90-luvun lopulta tuttua katastrofielokuvamuottia, jossa lähtökohta on vielä hyvinkin inhimillinen. Ruutu suorastaan pursuaa mystiikkaa, kun vuonna 1979 maailmaan syntyy Vatikaanin viisaille epämiellyttävä tyttövauva. Ja vielä, kun kaksikymmentä vuotta myöhemmin Arskan esittämä äijä tunkee asetta suuhunsa turhautuneena, tuntuu, että se kirottu omaan massiivisuuteen hukkumisen looppi jäisi tällä kertaa näkemättä.
Jälkikäteen kiinnostavinta on miettiä, että kuinka paljon parempi leffa olisikaan ollut, jos ison A:n hahmo olisikin ampunutkin itsensä. Miltä kaikelta olisimmekaan välttyneet?
Mutta sieltä se looppi tulee. Ryminällä, epätoivoisen innokkaasti ja pahoinvoinnin aaltoja aiheuttavalla tavalla. Aivan kuin se ei olisi riittänyt, että on penskana joutunut katsomaan Arskan tollon ilmettä ja mäiskintää inhimillisiä tahoja vastaan, niin nyt Kuvernaattori hakkaa linttaan Saatanan! Jotenkin se on vain sellainen kohtaus, että nenäliinoja on kaivettava esiin… kun lisäksi selviää, että herra Vihtahousu tapaa käyttää USA:n itärannikon aikaa ja että Vatikaanin papit ovat murhanhimoisia, 999-suuntanumeroa dissaavia tumpeloita, niin johan on markkinat!
Jälkikäteen kiinnostavinta on miettiä, että voittaisiko tarpeeksi hormoneja niellyt mies tosiaan sielunvihollisen nyrkkimatsissa. Entä kädenväännössä? Kuvernaattorin virassa? Entäpä miksi Paholainen diggaa juuri Ison Omenan ajasta ja bileistä? Pirun kova meno vai?
Katastrofileffojen liian tuttuun looppiin kuuluu myös hatara linkki tuhoon (tässä: Ilmestyskirjan tarinat) ja lopun toimintavaihe, jossa kaikki aiemmin hitaasti pohjustettu unohdetaan ja juonen planeetan kokoiset aukot yritetään peittää efektiviidakolla (tässä: juonen planeetan kokoiset aukot yritetään peittää efektiviidakolla). Niinpä edes nauruun ei ole aihetta. Ei vaikka Arska näyttääkin kärsivän ummetuksesta ja huolehtivan jo kuusi vuotta ennakkoon kuvernöörihuoliaan.
Jälkikäteen on parasta unohtaa koko End of daysin olemassaolo tai ainakin toivoa, että se olisi ollut "End of awful & $hitty films". Tosin sitä se tuskin on: maailmassa on aina peter hyamseja, joista on kivaa kun Arska matsaa Pelsepuupin kanssa.
Pisteet:
Arvosteltu: 23.12.2005
Katsottu: Kotona
Kun Schwarzenegger ei tunnu saavan ulkoavaruuden saalistajista ja tulevaisuuden androideista tarpeekseen, viskataan peliin piruista pahin, kukapa muukaan kuin Saatana.
Vuonna 1979 syntyy ennusmerkit täyttävä tyttö lapsi Christine. Se tarkoittaa sitä, että juuri vuosituhannen lopulla maan uumenista peräisin oleva kiima-aikainen Saatana tulee siittämään lapsen tuon tytön kanssa, jolloin helvetin portit avautuvat lopullisesti ja Saatanan valtakausi voi alkaa. Vuonna 1999 millenniumin lähestyessä Saatana tulee rymisten New Yorkiin maan pinnalle leimauttaen lieskat lähiympäristön viemäreistä ja posautellen autoja ilmaan tyylikkäästi kaaressa Hollywood toiminnan manuaalin mukaisesti. Kukaan ei tähän kiinnitä sen kummempaa huomiota. Sen jälkeen piru leijailee katujen pinnalla ihmeellisen läpikuutavan haamun muodossa etsien sopivaa isäntää, kunnes tulee löytäneeksi tällaisen ravintolan vessasta.
Itsemurhan partaalla oleva lihaskimppu-leski-barbaarinen ex-poliisi-ylimacho-maailmanpelastaja Jericho Cane (Arnold Schwarzenegger) ajautuu - kuin Jumalan osoittamana - Christinen (Robin Tunney) suojelijaksi. Vaikka elokuvassa Saatana (Gabriel Byrne) osaa muuttaa muotoaan, siirtymään ihmisestä toiseen, hallita ihmismieliä, liikkua seinien läpi, lentää, korjata luodin reiät kuin T-1000 konsanaan, luoda todentuntuisia illuusioita, lyödä nyrkillä kehon läpi ym. kepposia, hänen silti täytyy Jerichon avulla selvittää missä Christine piileksii. Siitä sitten alkaakin takaa-ajo, jossa luoteja ja räjähdyksiä ei säästellä.
Elokuvan idea on suorastaan lapsellisen typerä: Schwarzenegger on ainoa henkilö, joka voi estää maailman lopun. Henkilöhahmot ovat uskomattoman onttoja, ainoastaan Tunney on saanut hahmoonsa pientä eloa. Katsojaa pyritään säikyttelemään tasaisin väliajoin hiljaisuuden rikkovilla shokki-efekteillä, joiden ainoa tarkoitus on pitää katsoja hereillä koko keston ajan. Repliikitkin pursuavat kaiken sortin latteuksia, jotka hakevat vertaisiaan. Kaiken lisäksi musiikkikin on onnetonta ujellusta. Ohjaaja Peter Hyamsin ainoa oivallus on se, että kun luvun 999 kääntää toisin päin, saadaan pedon luku. Elokuva on millenniumin pelon tuote, ja sen huomaa selvästi. End of Days on tiivistettynä ala-arvoista toimintakohellusmoskaa, mutta Schwarzeneggerin mittapuulla vain keskinkertaista sellaista.
nimimerkki: Low Rider
Pisteet:
Arvosteltu: 12.06.2004
Katsottu: VHS
Arnold "Kalifornian Kuvernööri" Schwarzenegger oli minusta maailman kovin jätkä, kun olin kahdeksan. Sittemmin vanhat suosikkileffat ovat alkaneet lähinnä naurattaa, lukuunottamatta Terminaattoreita (vaikka onhan niissäkin sitä tahatonta komiikkaa). Nojoo, kyllähän miehen tuotantoa jaksaa katsoa, useat leffat vain tahattomina komedioina mutta muutaman ihan viihdyttävänä actionina. Arskan muutaman vuoden takainen "kauhu"räpellys End of Days tuli telkkarista, ja kun olin nähnyt siitä vain alkua aikanaan niin olihan se nyt pakko tarkastaa.
Saatana hyökkää maapallolle, aikomuksenaan siittää eräälle tietylle naiselle lapsi. Jos tämä onnistuu, tulee maailmanloppu. Enteet ovat uhkaavat: Stigmoja ilmestyy, saatananpalvojat villiintyvät, katoliset papit pelkäävät jne. Muutaman kömpelön aasinsillan kautta Arnie "Tuhoaja" Schwarzenegger pääsee toimintaan ja pian hän saa uuden lisänimen Arska "Saatananpysäyttäjä" Schwarzenegger.
Hirveä pätkä, joka on siinä suhteessa mielenkiintoinen, että se muistuttaa hieman elokuvaa, muttei se ihan elokuva kuitenkaan ole. Arska tekee perusarskasuorituksen, ja onnistuu herättämään pientä hilpeyttä, ei tosin yhtä suurissa määrin kuin yleensä. Gabriel Byrne on loistava Antikristuksena. Ohjaus ei ole mitään maailman huonointa, muttei hyvääkään ja käsikirjoitus on tosi huono. Efektit ovat kohtalaiset muttei niillä leffaa tehdä, eihän vaan? Huonoa on myös se, että leffa on osittain huonoa perustoimintaa, johon on sekoitettu yliluonnollisia aineksia, kauhuelementtejä ja uskonnollista paatosta. Vou duud, hehe hehe, vou.
Plussaa on tahaton koomisuus, jota on valitettavasti normaalia Arskaleffaa vähemmän, sekä loistava Gabriel Byrne, jonka toivoisi vetävän saman roolin jossain paremmassa leffassa, paremman ohjaajan ohjattavana ja paremman kässärin kanssa.
Eli jos haluat nähdä kuinka saatananpalvojat hakkaavaat Arska "jumalattoman iso konekivääri" Schwarzeneggerin pesismailoilla, ja ristiinnaulitsevat sitten seinälle (jonka jälkeen Arska "Barbaari" Schwarzenegger sulavasti toipuu muutaman päivän, ottaa hirveän määrän aseita ja kostaa)niin katso ihmeessä End of Days. Jos haluat nähdä hyvän elokuvan niin jätä tämä leffa väliin.
Pisteet:
Arvosteltu: 16.03.2004
Katsottu: Kotona
Arnold Schwarzeneggerin tähdittämää elokuvaa End of Days:sia on haukuttu maan rakoon, mutta ei se kuitenkaan ole huono, vaan pikimmiten kohtalainen.
Vuonna 1979, New Yorkissa, syntyy tyttövauva, jolla on epätavallinen syntymämerkki, hänet viedään pois sairaalasta ja annetaan vanhan rouvan hoidettavaksi. 20 vuotta eteenpäin ja Christine (Robin Tunney) on jo aikuinen nainen. Kohta on vuosituhannen vaihtuminen ja tietysti Saatanan (Gabriel Byrne) on päästävä mukaan juhliin. Saatanan tarkoituksena on päästävä muhinoimaan Christinen kanssa ja siten toteuttamaan ennustuksen, maailman tuhoutumisen. Mutta Saatanalla ei ole helppoa, kun hän saa vastaansa potkut saanen poliisin, Jericho Cane (Arnold Schwarzenegger). Cane rupeaa suojelemaan Christineä ja siinä samassa yrittää pelastaa maailman.
End of Days:in raamatullisuus ja Jumala-aiheinen voi tuntua idioottimaiselta, mutta kun sen unohtaa, voi elokuvasta nauttia. Onhan se toimintapätkä ja toimintapätkänä se pitää arvostella. Toiminta sujuu hyvin, vaikka välillä noustaan liiallisuuksiin, kuten lopussa.
End of Days on tyypillistä perus-Arskaa. Toimintaa, toimintaa, pari typerää heittoa ja toimintaa. Arska kyllä hoitaa roolinsa hyvin ja se on sitä tyypillistä Arskaa mitä on nähty ennenkin. Gabriel Byrne Saatana aluksi mietityttää, mutta lopulta hän hoitaa sen hyvin, myös huomaa hänen pitävän Saatanan roolista. Loput näyttelijät ovat vain tyypillisiä ja eivätkä nostata meininkiä.
Aivot narikkaan ja End of Days sisään dvd:hen. Ja kuunnella kun Arska huutelee Saatanalle ja siinä sivussa pistää äijiä maahan. Taattua Arska-meininkiä.
Pisteet:
Arvosteltu: 20.07.2003
Katsottu: DVD
