Mikä tahansa lukko aukeaa sekunnissa luottokortilla tai paperiliittimellä, paitsi jos kyseinen talo palaa ja sisällä on lapsi ansassa.

Aina ratkaisevalla hetkellä päähenkilön roikkuessa kallionkielekkeellä tai muussa tukalassa tilanteessa pahiksen aseesta loppuvat panokset ja päähenkilö pelastaa maailman.

Pahikset eivät koskaan varmista kuoliko hyvis kun hyvis on veden alla, hirtetty, ammuttu yms. ja näin hyvis pääsee pakoon ja kohta jo pahis ihmettelee kun hyvis ilmestyy taas sotkemaan kuviot.

Lentokoneesta voi huoletta hypätä jos alla on vettä.

Elokuvissa singon ammus, raketti liikkuu niin hitaasti, että se on mahdollista väistää esim. helikopterilla vain pienellä rauhallisella ohjausliikkeellä. Myös räjähdyksen paineaalto ja mahdollinen palovaikutus on paettavissa juoksemalla.

Ihmiskuntaa uhkaava vaaratilanne havaitaan aina vasta viime hetkellä.

Päähenkilöt ehtivät aina juosta rakennuksista ennen räjähdystä, eikä heille koskaan satu mitään. Korkeintaan naama voi olla hieman sotkuinen.

Kun sankarijoukko joutuu liemeen, he keksivät yhdessä loistavan suunnitelman, joka onnistuu täydellisesti harjoittelun ja sopivien tarvekalujen puutteesta huolimatta.

Katastrofielokuvissa muutaman ihmisen pelastuminen on suurta, vaikka aikaisemmin on kuollut monia miljoonia, niitä ei sure kukaan.

Päähenkilölle tulee useimmiten täpärä pelastuminen tilanteesta kuin tilanteessa.

Kun pahis aikoo tappaa hyviksen, tämä alkaa hihkua niin voitonriemuisena että hyvis ehtii pelastua.

...mutta viime hetkellä amerikkalaiset pelastavat ihmiskunnan.

Katastrofielokuvissa Yhdysvallat pelastaa maailman aina yksin.

Kun sankari makaa haavoittuneena maassa ja roisto on juuri ampumassa tämän, kuuluu aseen laukaus ja sankari luulee kuolleensa, mutta roisto kaatuu kuolleena maahan koska sankarin paras ystävä on ampunut tämän.

Kauhuleffoissa uhri juoksee aina yläkertaan. Taloista poistutaan muutenkin aina vaikeimmasta reiästä.

Vaikka kaupungissa käytäisiin millainen tulitaistelu tai takaa-ajo, niin sivulliset eivät koskaan vahingoitu.