Elokuva perustuu Humphrey Cobbin romaaniin Paths of Glory ja kertoo ensimmäisen maailmansodan ranskalaisesta sotilaselämästä. Juoni perustuu tositapahtumaan ranskalaisen kenraali Réveilhacin tykistöhyökkäyskäskystä omien sotilaidensa asemiin. Elokuvassa käsitellään ensimmäisen maailmansodan aikaista ylempien upseerien korruptiota ja valmiutta tappaa omia joukkojaan omaa uraa edistääkseen.
Jumaloidun ohjaaja Stanley Kubrickin ensimmäinen suuren budjetin elokuva Kunnian Polut on hieno elokuva. Eletään ensimmäisen maailmansodan aikaa. Eräs ranskalainen rykmentti komennetaan valtaamaan saksalaisten miehittämä Muurahaiskukkula. Kunnianhimoinen kenraali Mireau (George MacReady) tarkkailee itsemurhahyökkäystä, luullen sen todella onnistuvan. Hyökkäystä johtaa eversti Dax (Kirk Douglas). Miehet eivät pääse edes kukkulan juurelle, ja kolmasosa ei pääse edes ylös omista […]
Tuli tosiaan jo kommentoitua kyseistä leffaa mutta uusintakatselun jälkeen on pakko tykittääkin. Se on todellakin sen arvoinen pläjäys. Eletään vuotta 1916 ja ensimmäinen maailmansota on todellakin raiskannut Ranskan pilalle. Sodan kaaoksessa joskus naksahtaa ja tapahtuu usein aivan järjettömiä asioita, joista koituu enemmän haittaa omille kun vihollisille. Tämä elokuva kertoo juuri siitä. Muurahaiskukkula on strategisesti tärkeä […]
Stanley Kubrick oli tehnyt jo pari hyvää leffaa (esim. The Killing) ennen kuin Kunnian polut vihdoin saapui hätkähdyttämään aikansa ylempiarvoisia sen tinkimättömällä rehellisyydellään. Kunnian polut ei kierrä sodan vaikutteita ja faktoja, vaan pikemminkin halveksuu sodanjohtajia ja kertoo mainiosti, kuinka yksi päähänpisto voi koitua monen ihmishengen kohtaloksi. Ja vielä järkyttävämpää ja rehellisempää on se, että tarina […]
Omintakeisesta vaativasta persoonallisuudestaan kuuluisa luetaan nykyisin kuuluvaksi kautta aikain suurten ohjaajanerojen harvalukuiseen joukkoon. Vielä aikaan mies oli kuitenkin vielä nuori tekijä miljoonan monen kaltaisensa joukossa, takanaan hädin tuskin yhtä onnistunutta sekä muutamaa varhaisvuosien puolivillaisempaa yritystä mainittavampaa meriittiä alallaan. tuskin kukaan juuri povasikaan ilmestyessään mitään sen kaksisempaa genreklassikkoa, olihan ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuva kertomus periaatteessa jo yleisön […]
Kubrickin sodanvastainen mestariteos kyllä puhuttelee ja herättää ajatuksia edelleen. Ensinnäkin tässä on joitain elokuvahistorian vittumaisimpia kohtauksia, siis niin tehokkaita että alkaa melkein veri kiehumaan. Eritoten se sotaoikeudenkäynti epäoikeudenmukaisuudessaan vetää niskakarvat pystyyn. Erityisesti kun tietää tasan tarkkaan vastaavanlaista tapahtuneen todellisuudessakin kautta historian. Niinsanottujen “suurmiehien” ja tärkeiden upseerien omia virheitä peiteltiin perus rivimiesten verellä. Samalla nämä siat porsastelee kaikenmaailman juhlallisuuksissa esittäen sotasankaria. Sen lisäksi, että Paths of Gloryssa on aivan järkyttävän kova tunnelataus elokuvana, se on visuaalisesti juuri niin loistelias kuin vain ohjaajaltaan sopii odottaa. Myöhemmin toki nähtiin vieläkin vakuuttavampaa ohjaustyötä Kubrickilta, mutta kyllä tässä on jo lähestulkoon kaikki palikat kohdillaan. Samaa voi sanoa myös näyttelijöistä. Koko kaarti vetää todella hienosti, mutta erityisesti Kirk Douglas tekee tässä yhden elämänsä rooleista. Äijä painaa sellaisella tunteen palolla menemään, ettei voi kuin ihailla. Parhaimpina tähtihetkinä ehkä juurikin se sotaoikeudessa tapahtuva monologi, sekä aivan elokuvan viimeiset hetket jossa näyttelijä välittää pelkällä ilmeellään enemmän kuin tuhannella sanalla. Oikeastaan vois sanoa, että Kirk Douglasin pelkät kasvot lopussa sen laulukohtauksen aikana kiteyttää koko elokuvan tunnelman yhteen otokseen. Jos tuo kohtaus ei kirvoita katsojassa tunteita niin täytyy olla kyllä täysin aivokuollut. Nerokasta elokuvantekemistä parhaimmillaan.
+++++
´Stanley Kubrick on varmasti top kympissä mitä tulee maailman arvostetuimpiin elokuvaohjaajiin kautta aikain. Toisinaan melkein jopa ärsyttää se ainainen hehkutus ja suitsutus. Mutta joka kerta kun näitä miehen elokuvia alkaa katsomaan, niin ymmärtää täysin miksi Kubrick on niin kehuttu ja arvostettu. Se ei todellakaan ole tuulesta temmattu juttu. Paths of Glorykaan ei mielestäni ole edes äijän paras filmi ja silti se on lähestulkoon täydellinen. Se kertoo jo paljon tekijänsä tasosta.
Kommenttien selaus
Kubrickin sodanvastainen mestariteos kyllä puhuttelee ja herättää ajatuksia edelleen. Ensinnäkin tässä on joitain elokuvahistorian vittumaisimpia kohtauksia, siis niin tehokkaita että alkaa melkein veri kiehumaan. Eritoten se sotaoikeudenkäynti epäoikeudenmukaisuudessaan vetää niskakarvat pystyyn. Erityisesti kun tietää tasan tarkkaan vastaavanlaista tapahtuneen todellisuudessakin kautta historian. Niinsanottujen “suurmiehien” ja tärkeiden upseerien omia virheitä peiteltiin perus rivimiesten verellä. Samalla nämä siat porsastelee kaikenmaailman juhlallisuuksissa esittäen sotasankaria. Sen lisäksi, että Paths of Gloryssa on aivan järkyttävän kova tunnelataus elokuvana, se on visuaalisesti juuri niin loistelias kuin vain ohjaajaltaan sopii odottaa. Myöhemmin toki nähtiin vieläkin vakuuttavampaa ohjaustyötä Kubrickilta, mutta kyllä tässä on jo lähestulkoon kaikki palikat kohdillaan. Samaa voi sanoa myös näyttelijöistä. Koko kaarti vetää todella hienosti, mutta erityisesti Kirk Douglas tekee tässä yhden elämänsä rooleista. Äijä painaa sellaisella tunteen palolla menemään, ettei voi kuin ihailla. Parhaimpina tähtihetkinä ehkä juurikin se sotaoikeudessa tapahtuva monologi, sekä aivan elokuvan viimeiset hetket jossa näyttelijä välittää pelkällä ilmeellään enemmän kuin tuhannella sanalla. Oikeastaan vois sanoa, että Kirk Douglasin pelkät kasvot lopussa sen laulukohtauksen aikana kiteyttää koko elokuvan tunnelman yhteen otokseen. Jos tuo kohtaus ei kirvoita katsojassa tunteita niin täytyy olla kyllä täysin aivokuollut. Nerokasta elokuvantekemistä parhaimmillaan.
+++++
´Stanley Kubrick on varmasti top kympissä mitä tulee maailman arvostetuimpiin elokuvaohjaajiin kautta aikain. Toisinaan melkein jopa ärsyttää se ainainen hehkutus ja suitsutus. Mutta joka kerta kun näitä miehen elokuvia alkaa katsomaan, niin ymmärtää täysin miksi Kubrick on niin kehuttu ja arvostettu. Se ei todellakaan ole tuulesta temmattu juttu. Paths of Glorykaan ei mielestäni ole edes äijän paras filmi ja silti se on lähestulkoon täydellinen. Se kertoo jo paljon tekijänsä tasosta.
Kommenttien selaus