Yksi kaikkien aikojen rehellisimpiä kuvauksia sodasta.

2.10.2011 01:02

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Alkuperäinen nimi:Paths of Glory
Valmistusvuosi:1957
Pituus:87 min

Stanley Kubrick oli tehnyt jo pari hyvää leffaa (esim. The Killing) ennen kuin Kunnian polut vihdoin saapui hätkähdyttämään aikansa ylempiarvoisia sen tinkimättömällä rehellisyydellään. Kunnian polut ei kierrä sodan vaikutteita ja faktoja, vaan pikemminkin halveksuu sodanjohtajia ja kertoo mainiosti, kuinka yksi päähänpisto voi koitua monen ihmishengen kohtaloksi. Ja vielä järkyttävämpää ja rehellisempää on se, että tarina on tosi. Elokuva ei kuitenkaan ole pasifistinen, vaan kyseenalaistaa ainoastaan sodanjohtajien moraalin. Elokuvan esittäminen kiellettiin aikoinaan monessa Euroopan valtiossa.

Juoni:
Ranskalainen kenraali George Broulard yllyttää kenraali Mireauta hyökkäämään erään saksalaisen tukikohdan kimppuun vihjaamalla, että mikäli hyökkäys onnistuu, saa Mireau ylennyksen. Kaikessa vallanhimossaan Mireau suostuu kenraali Georgen vaatimukseen ja itse hyökkäyksen johtoon Mireau määrää eversti Daxin (Kirk Douglas). Dax osoittaa epäilyksensä suunnitelmaa kohtaan, mutta tästähän kenraalit Mireau ja George vain innostuvat. Näin Daxille ei jää vaihtoehtoja ja viimein hän pakottaa johtamansa sotilaat rintamalle taisteluun saksalaisia vastaan. Pian tappio koettelee ranskalaisia. Sotakenraalien mukaan Daxin miehet eivät edes yrittäneet pistää vastaan, vaan laiskottelivat tulitaistelun aikana. Niinpä tappiosta raivostunut Mireau anoo komentajaltaan Broulardilta lupaa sadan oman sotilaansa surmaamiseen. Hän saa luvan rangaista kolmea miestään. Mutta Dax ei aio luovuttaa, vaan taistelee läpi elokuvan täydellä sydämellä viattomien sotilaiden puolesta sen sijaan, että haluaisi syyttä suotta ampua ketään.

Kirk Douglas tekee loistavan roolisuorituksen ja osaa kaivaa roolihenkilöstään esiin niin hyvät kuin huonotkin puolet. Päähenkilö Dax on suoraselkäinen ja älykäs persoona, minkä Kirk Douglas näyttää katsojilleen pitämällä katseensa sopivan tyynenä tai ärtyneenä aina kohtauksen mukaan.

Stanley Kubrickin ohjaustyyli välittyy leffan upeista kuvakulmista. Ohjaajan muista töistä vaikkapa Hohdossa kamera seuraa polkuautolla liikkuvaa Dannya Kubrickilta tutulla tyylillä kuin tässä elokuvassa kamera perääntyy Daxin kulkiessa punkkerin halki. Kunnian polkujen loppuratkaisu ja sen jälkeen tuleva vieläkin tunteikkaampi liennytys ovat elokuvahistorian suuria helmiä, ja niitä onkin hyvä vaalia keskittymällä katsomaan tämä mestariteos. Kunnian polut muutti Kubrickin uran siinä mielessä ikimuistoisempaan suuntaan, että tämä taisi olla aikansa kohutuimpia elokuvia niin kuin kaikki ohjaajan teokset tämän jälkeenkin.

Mielestäni Kunnian polut on hieno ja yksi kaikkien aikojen rehellisimpiä kuvauksia sodasta, koska siinä yhdistyvät hyvän näyttelijätyön ja ohjaustyylin lisäksi surullinen ja karu tunnelma sekä taidokas sekoitus sotaa ja draamaa. Kunnian polut on yksi sotaelokuvien kulmakiviä, joka osoitti Stanley Kubrickin varhaisohjausten ammattimaisuuden lisäksi sen, että vaikka sota olisi käynnissä, niin emme saa unohtaa olevamme ihmisiä syvine tunteineen ja ajatuksineen. Arvot voivat olla sotilastasolla eri, mutta ihmisarvoltamme olemme täysin samanlaisia, eikä juuri kukaan muu ole onnistunut osoittamaan sitä yhtä vaikuttavasti kuin Stanley Kubrick elokuvassaan Kunnian polut.

Arvosteltu: 02.10.2011

Lisää luettavaa