Arviot
Minimalistinen, mutta taidokas.
Elokuvassa on vain kaksi henkilöhahmoa. Dialogia on erittäin vähän ja sekin on melkoisen yhdentekevää. Tapahtumamiljöönä on trooppinen saari ja kuvauksesta vastaa Conrad Hall ja musiikista Lalo Schifrin. Taitaa siis olla taide-elokuva kyseessä ja huono sellainen. Niin kuitenkaan ole, sillä John Boormanin ohjaustyö on karun asiallista olosuhteiden suhteen ja niitä rooleja toteuttavat loistavat jermunäyttelijät. Japanilainen sotilas(Toshiro […]
Jurpo
Arvosteltu: 03.10.2009
Loistava selviytymistarina jossa kahden eri puolta edustavan haaksirikkoutuneen sotilaan on olosuhteiden pakosta puhallettava yhteen hiileen. Leffan hienous piilee juuri Lee Marvinin ja Toshiro Mifunen jämäkissä roolisuorituksissa. Tän parivaljakon suhteen kehittymistä olis seurannut mielelllään pidempäänkin. Jotenkin todella hienona ajatuksena vielä se, että periaatteessa tämän elokuvan voisi katsoa ilman noita japaninkielisten osuuksien tekstejä. Samoin väitän, että elokuva toimisi japaninkieliselle katsojalle ilman Lee Marvinin dialogin kääntämistä. Vaikka ne merkitykset siellä dialogin taustalla on toki tärkeitä niin enemmän tätä leffaa määrittää tunne ja elekieli. Nämä kaksi äijää on alkuun kuin villi-ihmisiä kunnes tilanne ajaa kaksikon vähitellen samalle puolelle. Vai ajaako lopulta? Kun päästään pois tukalasta tilanteesta kaivetaanko sotakirveet uudelleen esiin? Hyviä ajatuksia ja teemoja elokuvalle. John Boorman on ohjaajana mielestäni tässä vielä aivan timanttisessa terässä. Äijä on myöhemmin tehnyt hutejakin, mutta tuohon aikaan Boorman oli kyllä huippuohjaaja. Musiikeista vois myös antaa plussaa, säveltäjänä loistava Lalo Schifrin. Maisemista lienee sen kummemmin turhaa edes hehkuttaa. Kaikki toimii hienosti.