Sotahevonen (2011)

Alkuperäinen nimi: War Horse
DreamWorks Picturesin “Sotahevonen”, ohjaajana Steven Spielberg, kertoo koskettavan tarinan uskollisuudesta, toivosta ja sinnikkyydestä niin Englannin idyllisellä maaseudulla kuin ensimmäisen maailmansodan riepottelemassa Euroopassa. Se on kertomus siitä, miten nuori Albert kesyttää ja kouluttaa hevosen nimeltä Joey ja miten heistä tulee erottamattomat ystävät. Kun kohtalo kuitenkin johdattaa kaksikon eri teille, tarina seuraa urhean hevosen uskomattomia edesottamuksia sodan melskeessä. Se kuvaa... Lue lisää
- Ensi-ilta: 24.02.2012
- Ohjaajat:
- Steven Spielberg
- Käsikirjoittajat:
- Lee Hall, Michael Morpurgo, Richard Curtis
- Pääosanäyttelijät:
- Benedict Cumberbatch, David Kross, David Thewlis, Emily Watson, Jeremy Irvine, Peter Mullan, Toby Kebbell, Tom Hiddleston
- Maat:
- USA
- Kielet:
- englanti, saksa
Arvostelut
Ylidramatisoitu sotaelokuva kohtaa eläinsadun tympäyttävällä tavalla.
1910-luvun Iso-Britannia. Nuori Albert (Jeremy Irvine) kasvattaa isänsä (Peter Mullan) ostamasta hevosesta, Joeysta työhepan peltotöitä varten. Pian Joey joudutaan rahan puutteessa myymään armeijan palvelukseen ensimmäiseen maailmansotaan. Tämä murtaa hevoseen kiintyneen Albertin sydämen pahasti.
Sotahevonen ei arvatenkaan todellakaan perustu Arto Paasilinnan samannimiseen romaaniin, vaan Michael Morpurgon nuortenkirjaan. Elokuvana kyseessä on hyvin Spielbergmäinen teos, joka on visuaalisesti värikkään vaikuttava, mutta loppujen lopuksi tylsä juttu täynnä niin koettua ylidramatisointia. Juoni kuulostaa melko pöhköltä, vaikka toisaalta sen voisi ajatella tuovan koko genreen täysin uudenlaisen lähestymistavan. Luulisi myös, että Steven Spielberg osaisi käsitellä moista teemaa, mutta pian saakin jo huomata miten imeläksi koko homma menee kun tavallinen maalaispoika paljastuukin heppapojuksi. Sinänsä tuo tuntuu vielä normaalilta, vaikka täytyy myöntää etten itse tällaisena tavallisena katsojana oikein kestänyt katsella hepan ja pojun välisiä tunteiluja. Steven Spielbergin ohjaus on sujuvaa, samoin hänen vakiokuvaajansa Janusz Kaminskin työ.
Suuria tunteita käsitellään melko tyhjänpäiväisesti: dramaattisia kokemuksia lisää toisensa jälkeen ja John Williamsin mielekästä musiikkia pieneen optimistiseen liennytykseen kiinnitettynä. Koko toteutustapa on katsojakunnalle jo niin tuttu, ettei se enää sisällä sellaista voimaa, mitä vielä aikoinaan mm. kauhuklassikossa Tappajahai tai 70-luvun vaikutusvaltaisessa scifi-spektaakkelissa Kolmannen asteen yhteys . Ehkä tekijätiimin pitäisi välillä keskittyä muuhun kuin siihen, että nyt rutistetaan hyvistä aineksista valmis keitos. Toisin sanoen laatu on tärkeintä, eivätkä samat kunnon nimet välttämättä takaa sitä. Tästä Sotahevonen on mainio esimerkki. Kyseessä on kohtuullisilla näyttelijöillä varustettu kaunisteltu draama sodasta, jossa toistetaan rutiinimaista kaavaa viemällä tunnepuoli niin yli, ettei siihen voi katsoja enää millään tavalla saada kosketusta. Tunnekuohuja pitäisi käsitellä varovasti, ei suoraan itkettämällä. Eläinteema ei ole oikeastaan niin uusi lisä, mitä ensialkuun uskoisi. Varsinkin jos Arto Paasilinnakin on kyseisestä aiheesta kirjoittanut jo vuosikymmeniä sitten.
Sotahevosessa tunnelma on siis harmillisen pilalla ja näyttelijät kuulostavat naurettavan väkinäisiltä, korostetusta brittiaksentista puhumattakaan. Mutta hyvääkin mahtuu mukaan: värimaailma on aivan fantastinen, kuten muukin visuaalinen puoli. Kuvaus on taidokasta, taustamusiikki miellyttävää ja äänipuolikin hallinnassa. Ulkokuoren alla tosin piilee tyhjä juttu, vailla minkäänlaista inspiroivaa luomisvoimaa tai mielikuvituksellista voimavaraa, joka saisi katsojan heräämän ylös ja hymyilemään hienosta oivalluksesta. Päinvastoin, helposti melkein nukahtaa salin penkille pimeyteen. Niin toistoa koko elokuva on. Tiivistettynä: Pelastakaa sotamies Ryan kohtaa pikkutyttöjen eläinsadun ei niin kivalla tavalla. Sotahevonen on välillä kaunis, välillä synkkä, mutta kaiken aikaa täysin puuduttavaa seurattavaa. Silti se nappasi mahdottomat kuusi Oscar-ehdokkuutta (mm. paras elokuva).
66 000 000 euron budjetti tuntuu tämän päivän elokuvien rinnalla vielä kohtuullisen "pieneltä". Hyvä asia, ettei sen enempää roposia ole mennyt hukkaan tätä kokoon kasatessa. Samaistuttavien henkilöhahmojen puute on myös valtavan suuri miinus. Yhteenkään elokuvan ihmiseen ei voi oikein kiintyä, vaikka kuinka kävisi paikoitellen sääliksi heidän kohtaloitaan, mikä latistaa tarinaa entisestään. Jos minun pitäisi yksi nimi tuosta näyttelijöiden mahdottomasta tulvasta nostaa esille, niin se olisi varmaankin Peter Mullan. Hän on jokseenkin luonnollinen eikä ylinäyttele. Onhan mukana myös muutama hyvä sivuosanäyttelijä, mutta heistä ei ole iloa pelastamaan pettymykseksi osoittautunutta elokuvaa. Odotin jotakin parempaa, vaan en sitä saanut. Imelä leffa, jossa viimeisetkin mahdollisuudet on kuopattu. Katselukokemus oli kauhea eikä leffan synkkä tunnelma piristänyt sitä laisinkaan, vaikka kauneuttakin nähtiin jo liiankin paljon.

James_Bond
Käyttäjä , 70 arvostelua
Arvosteltu: 25.05.2012
Katsottu: Teatterissa
Aiheeseen liittyvät uutiset
Batman-pahiksesta Elton Johniksi
Focus Features -yhtiön tuore tiedote vahvistaa kauan kiirineet huhut Elton John -elämäkertaelokuvan tiimoilta. Tom Hardy, jonka tunnetuimpiin rooleihin lukeutu... Lue loput
Saman kategorian TOP-leffoja
Suosituksia
Kommentit
Arvostelut
Ylidramatisoitu sotaelokuva kohtaa eläinsadun tympäyttävällä tavalla.
James_Bond 25.05.2012 16:20
Ei missään nimessä lukeudu Spielbergin parhaimpiin, mutta siinä on monia elementtejä, jotka tekevät leffasta ihan katsomisen arvoisen.
Chinook 08.02.2014 00:25
Titan90
Käyttäjä
24.07.20 klo 14:34
Juki
Käyttäjä
18.08.19 klo 23:34
stranger in this town
Käyttäjä
19.07.17 klo 11:53
Beer Master
Käyttäjä
16.06.17 klo 00:47