Syke ei sammu (1979)

Alkuperäinen nimi: All That Jazz
Legendaarisen koreografi-ohjaajan Bob Fossen neljällä Oscarilla palkittu omaelämäkerrallinen mestariteos. Elokuva kertoo Broadway-ohjaajasta, joka yrittää samanaikaisesti luoda uutta musikaalia, leikata viimeisimmän elokuvansa kuntoon, saada tolkkua naissuhteisiinsa ja ylipäänsä elää lujaa ja kovaa - vaikka se tappaisi hänet.
- Ensi-ilta: 24.10.1980
- Ohjaajat:
- Bob Fosse
- Käsikirjoittajat:
- Bob Fosse, Robert Alan Aurthur
- Pääosanäyttelijät:
- Ann Reinking, Ben Vereen, Cliff Gorman, Erzsebet Foldi, Jessica Lange, Leland Palmer, Max Wright, Michael Tolan, Roy Scheider, William LeMassena
- Maat:
- USA
- Kielet:
- englanti, espanja
Aiheeseen liittyvät artikkelit
26 suosikkia: David Fincher
"Minulla on filosofia elokuvanteon kahdesta ääripäästä. Ensimmäinen on "Kubrick-tie", kuva kujan päästä, jossa neljä kaverusta potkii juoposta ilmoja pihalle. ... Lue loput
Saman kategorian TOP-leffoja
Suosituksia
Kommentit

Jautsi
Käyttäjä
Scheiderin parempi elokuva on Tappajahai.

dbgirl
Käyttäjä
Hyvällä tavalla erikoinen musikaali. Kaikki ei mennyt ihan nappiin (esim. tässä oli ihan liikaa toistoa eikä se lapsinäyttelij&aum... Lue loput
Kommentit
Jautsi
Käyttäjä
16.05.20 klo 10:56
Scheiderin parempi elokuva on Tappajahai.
dbgirl
Käyttäjä
30.04.20 klo 20:34
Hyvällä tavalla erikoinen musikaali. Kaikki ei mennyt ihan nappiin (esim. tässä oli ihan liikaa toistoa eikä se lapsinäyttelijä ollut järin hyvä näyttelemään), mutta tämä oli silti loistava kuvaus äärimmäisen paljon elämää rakastavan sekä pelkäävän miehen elämästä. Musikaalinumerot olivat enimmäkseen huippuja. Lopetusnumero jatkui ehkä hitusen liian kauan mutta se oli silti komea ja tarttuva esitys. There’s No Business Like Show Business oli kenties ainoa oikea valinta soimaan lopputekstien taustalle.
Titan90
Käyttäjä
28.04.20 klo 16:56
Joe Gideon (Roy Scheider) on vauhdikasta elämää elävä mestariohjaaja ja koreografi, jolla on vähän turhankin monta rautaa tulessa. Naisia ja juhlia tulee ja menee, töitä riittäisi pienelle joukkueelle ja pitäisi vielä nähdä omaa tytärtäkin jossain välissä. Kynttilä siis palaa niin sanotusti molemmista päistä ja varsin tehokasta vauhtia. Niinpä ei olekaan yllätys, että kovan sekakäytön, työnarkomanian ja yöllisten seikkailujen, unohtamatta ketjupolttamista, jälkeen pumppu alkaa sanomaan sopimustaan irti. Joe joutuukin pitkälle sairaslomalle, jonka aikana hänen tulisi noudattaa tiukkaa elämänhallintaa, siinä kuitenkaan aina ihan onnistumatta. Niinpä voisikin sanoa, että sitä saa mitä tilaa.
Elokuvan kulkuun on hauskasti ripoteltu kohtauksia, joissa Joe käy ilmeisesti tajunnan tuolla puolen keskustelua tuntemattoman naisen kanssa elämästään. Hän pohtii dialogin ohessa omia valintojaan ja paikoin puolustelee niitä, paikoin myöntää tehdyt virheet. Hän ei itsekään tunnu erityisen yllättyneeltä, että on joutunut moiseen tilanteeseen, mutta kuten hän sen tuntuu ottavan, elämä on valintojen maailma. Sivujuonta tarjoavat myös elokuvan markkinointijoukot sekä erilaiset siipeilijät, jotka koettavat nyhtää kuolemaa tekevän ohjaajan tilasta kaiken mahdollisen. Terveysvakuutus on yksi kuuma peruna, jonka kohtalo jakaa henkilöt moneen eri suuntaan. Jos Joe nimittäin sattuisi kuolemaan tiettyyn päivään mennessä, olisi rahallienn korvaus tästä varsin tuntuva. Toisaalta huippuohjaajan poissaolo avaa uusille tulokkaille tilaa.
All That Jazz kuvaa varsin mallikkaasti viihdemaailman hektisyyttä ja hetkisyyttä. Kaikki on tässä ja nyt ja kuten JVG:kin laulaa, huominen on huomenna. Monasti tuntuu unohtuvan vanha viisas sanalasku, jonka mukaan sitä niittää mitä kylvää. Päähenkilö on kuitenkin kuten mainittua, suhteellisen sinut asian kanssa melkein loppuun asti, mutta kuten jokaisella kuolevaisella, hänkin etenee tuota polkua lopulta samaa kaavaa kuin kaikki muutkin. Kaavaa, jota useaan otteeseen elokuvan edetessä toistetaan. Erinomaisen hyvä viihteeseen keskittyvä elokuva, joka on hyvin lähellä neljää tähteä, mutta en nyt kuitenkaan aivan niin paljoa helly. Aivan kintaalla ollaan kuitenkin.
Kannattaa käydä Areenasta katsomassa vielä kun voi!
Pelimies
Käyttäjä
17.07.17 klo 15:29
Musiikaalien aatelia ja Roy Scheider veti hyvän pääosan. Ihme,ettei saanut tästä Oscaria⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Rainafriikki
Käyttäjä
04.06.12 klo 15:27
Maineensa veroinen klassikko,mutta silti ei mielestäni parhaimpia musikaaleja.
Edellinen sivu | 1 2 | Seuraava sivu