Odotin innolla Kärpäsen näkemistä, sillä sen juoni kiinnosti minua suuresti. Toinen syy suuriin odotuksiin oli se, että elokuvan ohjaaja on tunnettu David Cronenberg jonka teoksiin en aiemmin ollut tutustunut. Kulttiklassikoksihan tämä on jo noussut, joten pakkohan tämä oli katsastaa.
Elokuvassa Jeff Goldblum esittää tiedemies Seth Brundlea joka on onnistunut kehittämään teleportaatiolaitteen, jolla voi siirtää niin eläviä kuin elottomiakin asioita paikasta toiseen. Hän esittelee työnsä toimittaja Veronica Quaifelle, jonka roolista vastaa Geena Davis. Pian heidän välilleen syntyy romanssi. Seth päättää yrittää teleportata itsensä, vaikkei ole varmistanut että se on turvallista. Hänen olleessaan laitteen sisällä, salamatkustajaksi ajautuu kärpänen ja laite siirtää senkin. Vähitellen Sethissä alkaa tapahtua outoja fyysisiä muutoksia, ja Veronica varoittaa häntä. Seth ei ensin välitä tämän puheista, mutta tajuaa hetken kuluttua laitteen yhdistäneen hänen ja kärpäsen geenit. Vaihe vaiheelta kärpäsen ulkomuoto alkaa ottaa hänestä vallan.
Kärpäsen parhaimpia, ellei jopa paras puoli on ehdottomasti sen upeat erikoistehosteet, joista se ansaitsi täysin Oscarinsa. Jotkut kohtaukset ovat nimittäin hyvin ällöttäviä ja upeasti tehtyjä. Elokuvan tarina on hyvin mielenkiintoinen joka on tietenkin hyvä ja tärkeä asia. Roolisuorituksissakaan ei ole moittimista, Jeff Goldblumin ja Geena Davisin näyttelemistä on ilo seurata. Goldblum vetää todella hyvin tiedemiehen roolin ja astuu maagisesti kärpäsen muotoon muuttuvan Sethin saappaisiin. Davis on Veronican roolissa lähes täydellinen ja pitää loistavan ja järkkymättömän tasonsa elokuvan alkukohtauksesta lopputeksteihin saakka. Veronican entistä miesystävää näyttelevä John Getz ei tee yhtä hyvää vaikutusta. Myös itse herra ohjaaja David Cronenbergin esiintyminen elokuvassa on älykäs lisä elokuvaan. Vaikka elokuva pääosin keskittyy kauhuun, on myös sen romanssilla tärkeä osa siinä. Elokuva sekoittaa loistavasti kauhun ja rakkaustarinan keskenään.
Elokuvan huonoin puoli on se, että elokuvan keskivaiheilla juonen eteneminen loppuu lähes täysin. Brundle saa vain koko ajan lisää ja lisää kärpäsen ominaisuuksia, kunnes muuttuu sellaiseksi täysin. Tarina siis vain polkee paikoillaan. Se laskee aika roimasti elokuvan arvoa. Miinusta tulee myös siitä, että elokuva loppuu kuin seinään. Tarkoitan sitä, että yleensä elokuvissa on ns. ”häivytys” jossa elokuva ns. hyvästelee katsojan. Varsinkin kauhuelokuvissa on tyypillistä, että leffa loppuu sellaiseen kohtaukseen, joka jättää katsojan hieman oman mielikuvituksen ja päättelykyvyn varaan. Mutta tässä elokuvassa vaan tapahtuu se loppuhuipennus ja se on siinä. Näiden kahden lisäksi Kärpäsestä on vaikea löytää muita huonoja puolia.
Vaikka elokuva olikin hyvä, se ei kuitenkaan vastannut täysin odotuksiani. Pettymys tämä ei tosiaankaan ollut, mutta odotin kyllä leffan maineen perusteella hieman parempaa. Vaikka Kärpänen onkin mielestäni hieman yliarvostettu teos, se on todella hyvä elokuva ja klassikko, joka jokaisen kauhufanin pitäisi nähdä. Kyllä tämä sellainen filmi oli että pitää sen jatko-osa Kärpänen 2 katsoa sitten kun se silmien eteen sattuu.
