Tämä on IMDb:n mukaan kuvausjärjestyksessä toinen Beck, mutta tätä silti pidetään kahdeksantena Beckinä. Jostain syystä alkuperäisessä nimessäkin on numero kaksi, mutta suomennoksessa ei. Tosin tämä perustuu ajallisesti seitsämännen osan (Beck ja mahtimies) jälkeisiin tapahtumiin, niin siinäpä voisi olla se syy. Se siitä prologista ja nyt juoneen.
Juoni menee suunnilleen näin: Komisariot Martin Beck (Haber) ja Lena Klingström (Rautelin) pyydetään takaisin töihin yhteiseltä lomamatkalta. Tukholman metroissa tapahtuu raakoja murhia, sillä matkustajien päät alkavat putoilla. Loman keskeytymisen takia Beck on hyvin kärttyinen, mutta yrittää silti selvittää näitä pelottavan sairaita murhia. Gunvald Larsson (Persbrandt) heiluu tietysti mukana tapansa mukaan tukemassa Beckiä tutkimuksissa.
Juonesta hyppäämme nyt tänne arvosteluosioon. Täällä jupistaan tällaista tällä kertaa: Niin kuin pisteiden lukumäärästä voitte päätellä, niin nyt on kyseessä laadukkaan Beck-sarjan huonointa antia. Useimmat tämän sarjan elokuvat tehtiin suoraan TV:lle, mutta tämä tahdottiin päästää jopa teatterikierrokselle. Tuosta huolimatta tämä on näkemistäni Beckeistä ehkäpä jopa huonoin. Ohjaajana toimii Morten Arnfred, jonka ainoaksi Beckiksi tämä onneksi jäi.
Synkät sävyt ovat muuttuneet kulahtaneiksi väreiksi, eikä tämä muutenkaan ole ihan tavallinen Beck. Tavallista tunnariakaan ei enää ollut mukana. Tämän toteutustapa oli minusta liian outo, eikä se sopinut Beckin henkeen. Toisaalta tämä vaatii katsojalta paljon enemmän, kuin useimmat sarjan osat. Maailman sairaus näytetään nyt todella realistisesti, mutta minuun tämä ei jaksanut kuitenkaan kolahtaa.
Kameran käsittely on tällä kertaa aika amatöörimäistä, eikä hahmoihin paneuduta tarpeeksi. Muutamat sivujuonet jaksoivat kuitenkin kiinnostaa, kuten Gunvaldin ja pienen pojan ystävyys. Näyttelijät ovat suurimmalta osin niitä samoja Beck-nassuja, jotka hoitavat homman kotiin kunniallisesti, mutta eivät silti pelasta leffaa täydellisesti. Käsikirjoituskin on ihan kunnossa.
Ainoa kompastuskivi on elokuvan ohjaus. Arnfred on halunnut kokeilla jotain uutta, mutta ei onnistu valitettavasti tavoitteessaan. Mielenkiintoinen tämä on, mutta minä odotin kuitenkin vähän erilaista tapausta. IMDb:ssäkin tämä on koko Beck-sarjassa saanut huonoimmat pisteet johtuen varmaankin poikkeavaisuudestaan muista sarjan osista.
Kannattaa katsoa pienellä varauksella, jos on tutustunut jo aikaisemmin Beckeihin. Jos aloitat vasta Beckiin tutustumisen, niin kannattaa tarttua tähän, niin ei tule varmaankaan kovin suurta pettymystä. Herkkien katsojien kannattaa taas kiertää tämä, sillä jotkut kohtaukset ovat kieltämättä todella sairaita. Loppuratkaisu onnistuu kuitenkin yllättämään, mikä on tietenkin todella hyvä asia. Melkein kolme pojoa voisi antaa, mutta silti päädyin kahteen ja puoleen. Joskus uusintakierroksella voisi ehkä pisteetkin nousta, mutta nyt pisteet ovat nämä ja sillä sipuli.
