Se on vaan niin old school lukea jotain lehteä samalla kun syö, mutta kuitenkin ruoka menee paljon paremmin alas kurkusta, kun on samalla jotain katseltavaa. Ikkunasta ei näkynyt mitään mieltä mullistavaa, joten päädyin puolivahingossa tulisen linssisopan kyytipojaksi nauttimaan Mikin asuntovaunusta aka Mickey’s trailerista (1938).
Kaikille tuttu kolmikko Mikki, Aku ja Hessu on asuntovaunuilemassa, kuten kunnon karavaanarit. Asuntovaunu on varustettu joka kodista löytyvillä mukavuuksilla ja tavaraakin pieneen asuntovaunuun mahtuu yllättävän paljon.
Kaikilla pääosanesittäjäherroilla on vanhat tutut roolinsa; Mikki tunnollisena ja ajoittain ärsyttävänkin kunnollisena pitää aina ohjaksia käsissään, pomottaen kahta muuta kanssamatkailijaa. Varsinkin Akua, joka ei suostu olemaan mikään Mikin hännystelijä, niin kuin Hessu. Hessu on lyhärissä omimmillaan hassuna hölmöilijänä, asettaen ihailtavasti ruuan turvallisuuden edelle. Aku on hahmona ehkä kaikkein samaistuttavin. Aamu-unisessa Akussa jokainen näkee itsensä.
Jo vuonna 1938 hauskaksi todettu ”huoneen”, tässä tapauksessa asuntuvaunun, muuttaminen nappia painamalla joksikin muuksi, on muistaakseni kiinnostanut komedian aiheena myös Buster Keatonia. Talon modernisointi Jacques Tatia n. 20-vuotta myöhemmin ja elämän helpottaminen koneistamalla Spede Pasasta koko 1970-90 -luvut. Että aiheesta saa paljonkin vitsejä irti, ja se huumori ei ole sidottu mihinkään tiettyyn aikakauteen.
Se näissä Disneyn vanhoissa lyhäreissä onkin niin hienoa, että ne jaksavat viihdyttää monia sukupolvia. Suurin osa omista lapsuuden suosikkipiirretyistä on kokenut inflaation, mutta näiden Disney-lyhäreiden kanssa jaksaa vieläkin viihtyä. Onneksi niitä on tehtykin varmaan satoja, joten katsominen ei heti lopu kesken.
