Guy Ritchien innolla odottamani Snatch -Hävyttömät osoittautui pikkupettymykseksi. Kyseessä tuntui olevan puuta, heinää ja muutama vesiperä 2.
Juonesta en suuremmin jaarittele. Varkaat, mustalaiset, nyrkkeilypromoottorit ja kaikki muutkin hämärähemmot kirmaavat sekä juonittelevat jättitimantin perässä. Seurauksena on aimo liuta kommelluksia, väärinkäsityksiä, onnettomuuksia, nyrkkeilymatseja, Concorde-lentoja ja passin leimaamisia.
Hävyttömien idea on tosiaan lähes täysin sama kuin Ritchien ensimmäisessä leffassa (aivan kuten näyttelijätkin mustalaisnyrkkeilijää esittävää Brad Pittia lukuunottamatta), joten vertailu on lähes pakollista. Minusta Snatchin käsikirjoitus ei yllä PHJMV:n tasolle eikä elokuvan kantava idea musta huumorikaan naurata läheskään yhtä paljon kuin PHJMV:ssä. Vaikea sanoa sitten kuinka paljon ennakko-odotukset ja elokuvien samankaltaisuus vaikutti pettymiseen. Snatch olisi saattanut tuntua huomattavasti nautittavammalta elokuvalta mikäli sen olisi nähnyt ennen PHJMV:aa. Tässä tilanteessa Snatchista jäi kuitenkin hieman valju maku suuhun, vaikka mistään huonosta elokuvasta ei olekaan kyse. Ohjaaja Ritchie suoriutuu tehtävästään edelleen loistavasti, mutta käsikirjoittaja Ritchielle jäi parannettavan varaa.