Vic Dakin (Richard Burton) on brittigangsteri. Hän kovistelee ihmisiltä rahaa, mutta kuitenkin pitää huolta huonovointisesta äitimuorista (Cathleen Nesbitt). Itä-Lontoossa operoiva brittikonna on tyly, piirittää Wolfe Lissneriä (Ian McShane) paineiden purkamista varten ja juonii isokelmi Frank Fletcherin (T.P. McKenna) kanssa isoa keikkaa, joka myös toteutetaan kovalla ponnistelulla. Sen jälkeen kaikki alkaa olla vaikeampaa. Bob Matthews (Nigel Davenport) on poliisi, jonka työ on ottaa konnat kiinni.
Piranha-veljekset jäivät nalkkiin ja ensimmäisenä heidän rikollisista teoistaan raportoidaan kreisikomedian kautta. Michael Tuchner ohjailee leffaa, joka puristaa veljexet yhdexi rikollisexi sekopääxi ja jättää pois ne uskomattomimmat yxityiskohdat. Joka tapauxessa konnat tekevät rötöxiä, kieroilevat ja onnistuneen kuprun seurauxet ovat paljon isommat kuin kukaan haluaa niiden olevan. Tarinan pohjana on James Barlowin romaani, mutta kolmen käsikirjoittajan (huono enne) kädenjälki saa aikaan kovaa, vaikkakin harmillisen pinnallista meininkiä. Hahmot jäävät ohuixi kelmeixi ja poliiseixi, mutta leffan tarpeisiin ne riittävät. Pääroolin konnassa on useampi kuin yxi kerros, muut ovat yhden piirteen tai tehtävät määrittämiä brittirumiluxia ja miljööt ovat yhtä harmaita ja masentavia loukkoja.
Richard Burtonin taloudellinen uhkapeli meni pieleen ja ukko vielä tieten tahtoen haki gangsteriroolia, joten motivaatio oli vahva. Sen myös näkee Dinsda – eiku Vic Dakinin ollessa sadistisen väkivaltainen konna. Burton tuo rooliin poikkeuxellisen ison annoxen raakaa energiaa. Ian McShane on miesprostituoitu, joka joutuu juonen osaxi ja Nigel Davenport on kuivakka brittipoliisi, joka suuresti nauttii työnsä kohokohdista sen ollessa tylyä jurnuutusta muuten. Näyttelijöiden suorituxia elokuvan kokonaisuudessa ei voi moittia, mutta on joxeenkin selvää, että ainoastaan Din – eiku Vic Dakin on hahmo, jonka persoonallisuuteen ja oikkuihin on kirjoitettu yhtä virkettä pidempi luonnehdinta näyttelijöiden työtä auttamaan.
Meininki on karua brittikonnailua, missä poikkisahattu ja rivolli ovat riittävä tulivoima ison gangsteroinnin tarpeisiin ja Dins – eiku Vic Dakin ei takuulla ole yhtään erityinen mieltymyxiltään. Elokuvallinen välipala brittikonnien alagenrestä ja Richard Burtonin odottamattoman raaka roolityö ovat bonus, jonka ansiosta leffan myös voi muistaa.