Hyvät Pahat ja Rumat on yksi lempparileffoistani. Clint on yksi lempparinäyttelijöistäni. Clintin tuotanto on yleensä ollut rehellistä ja korutonta, hyvää elokuvaa. Niin on tämäkin.
Eastwood on ikääntynyt sikafarmari William Munny, joka on ennen ollut lainsuojaton ja tappaja. Kun kaksi cowboyta viiltelee ilotytön, ja sheriffi ei anna muuta kuin sakot, naiset palkkaavat nuoren tappajan miehien perään. Nuori kaveri ottaa kumppanikseen Eastwoodin, joka puolestaan hakee mukaan vanhan kaverinsa, jota esittää Morgan Freeman. Itse tappaminen ei sinäänsä ole ongelma. Pääpahikseksi leivotaan Gene Hackmanin esittämä sadistinen sheriffi. Mainittakoon, että Hackman nappasi oscarin parhaasta miessivuosasta tässä leffassa. Loppujenlopuksi kaikki onkin henkilökohtaista, ja Eastwood rastastaa jälleen…
Leffan voisi mieltää ”mitä sitten tapahtui” elokuvaksi, koska Munny on kuin Man Whit The No Name (Clintin vanhojen länkkäreiden roolihahmo) vanhana. Ja itse lähes käsitänkin elokuvan niin. Kuvaukseltaan synkkä ja tumma, (lue=realistinen) hyvin ohjattu ja loistavasti näytelty elokuva päättää hienosti Clintin länkkärisarjat. Sanon näin, koska tässä on sitä tuntua, että tämä jää Clintin viimeiseksi länkkäriksi. Ei se mitään, tähän on hyvä lopettaa. Käsikirjoituksesta vielä sen verran, että sekin toimii mutkattomasti.
Oscareita siis ropisi neljä: Paras elokuva, paras ohjaus (Eastwood, paras miessivuosa (Hackman) ja paras leikkaus (Joel Cox). Eikä suotta. Kaikki on kohdallaan, mutta ihan viiteen pinnaan ei kuitenkaan kivuta… silti suosittelen kaikille.
