Päätä ei rassaa rainan aikana mikään ja huumorinkukkakin esittelee kauniita terälehtiään yllättävän monesti.

30.6.2005 01:58

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Anchorman: The Legend of Ron Burgundy
Valmistusvuosi:2004
Pituus:94 min

Will Ferrell, tuo SNL:n vakioviihdyttäjiin kuulunut hemmo, tapaa väsätä välillä huolettomia ja typeränpuoleisia komedioita. Tavallaan Uutisankkuri: Ron Burgundyn legenda on oivaa jatkoa miehen aiemmille leffoille: päätä ei rassaa rainan aikana mikään ja huumorinkukkakin esittelee kauniita terälehtiään yllättävän monesti.

En tohtisi puhua Uutisankkurin kohdalla aivan mistään turhasta tusinatavarasta, vaikka sinne osastolle nimi saattaisikin johtaa. Jim Carreyn eleitä pökkelösti matkiva Ferrell on saanut taustalleen pulisongeilla ja hauskoilla vitseillä varustellun uutisryhmän, jonka toilailuja katsoo mielellään. Christina Applegate sinnittelee miesten hallitsemalla uutisalalla, ja kyllähän Pulmusissa maailmanmainetta niittänyttä neitokaistakin kelpaa katsella.

On suorastaan yllättävää miten SNL:stä tuttu ohjaaja/käsikirjoittaja Adam McKay ja apulaisena tekstiä rustannut Ferrell ovat saaneet näin monta terävää sketsiä mukaan. Parhaimmat vitsit saa laukoa 2000-luvun Maxwell Smartiksi kohta kohoava ja Dana Carvey Showta mm. Charlie Kaufmanin kanssa käsikirjoitellut Steve Carell. Carellin typertynyt ilme on jo näky kerrassaan.

Jos Carell on upea idioottina ”pekka poutana”, niin lähes yhtä hauska on hintahtavan urheilutoimittajan rooliin joutunut David Koechner. Sivurooleista on kiva bongata mm. koiria potkiskeleva Jack Black tai Tim Robbins.

Osansa sketsivirrasta saavat mm. viime vuosien lässähdykseen asti tuputetut massiiviset taistot sekä 70-luvun hiusmuoti. Uutisankkureiden verisessä välienselvittelyssä taustalta voidaan löytää helposti Ennio Morriconea jäljitteleviä huumorielementtejä.

Ferrellin esittämä itsekäs Ron Burgundy ei ole niitä unohtumattomampia komediahahmoja, mutta kokonaisuutena tarina kuuluu viime vuosien parhaimpaan kolmannekseen. Burgundyn on häslättävä maksimaalisesti, leikittävä gigoloa, vedettävä pää täyteen ja itkettävä koiraansa, ennen kuin lopun iloiset ratkaisut ehtivät ruutuun.

Tiivistettynä voisi sanoa Uutisankkuri: Ron Burgundyn legendan olevan yllättävänkin hyvä ja freshi elokuva. Nauruja riittää reilusti yli yhden illan tarpeisiin.

”I’m Ron Burgundy, go fuck yourself, San Diego!”

Arvosteltu: 30.06.2005

Lisää luettavaa