”The end of times has come. Not in flames, but in mist”
Juuri kun selvittiin mielipiteitä jakavan hotellihuoneen 1408-kirouksesta pukkaa esiin uusin (ja samalla yksi parhaimmista) Stephen King filmatisointi The Mist-Usva. Vuonna 1986 julkaistua novellia pidetään yhtenä Kingin parhaimmista kirjoituksista ja nyt 21-vuotta myöhemmin Frank Darabont (Shawshank Redemption ja Vihreä Maili-molemmat myös Kingin käsialaa) on ottanut ohjattavakseen The Mist-Usvan ja tuloksena on syntynyt yksi 2000-luvun parhaimmista ”amerikkalaisista” kauhuelokuvista, tälläisen nykyisen remake-ja teinikauhu buumin keskellä. Jos kahden ensimmäisen Alien-elokuvan, sekä Romeron Night of the Living Deadin tunnelma, Starship Troopersin ja Tremorsin (tällä kertaa ilman camp-huumoria) ällötykset ja John Carpenterin The Thingin ja The Fogin yleisidea olivat mieleesi, saatta The Mistilläkin olla jotain sanottavaa.
The Mistin idea on pitkästä aikaa kauhuelokuvan tapaan karmaiseva. Pienessä syrjäisessä Mainen kaupungissa sattuu raju ukkosmyrsky. Aluksi tuhot ovat vielä pieniä, mutta horisontin takana sijaitsevassa vanhassa sotilastukikohdassa on sattunut onnettomuus. Kuvataiteilija David Drayton (Jane) lähtee poikansa ja naapurinsa Brent Nortonin (Braugher) kanssa paikalliseen supermarkettiin shoppailemaan päivän ostokset. Tuskin kukaan on kassajonoa pidemmälle ehtinyt kun hälytys sireenit alkavat soimaan ja kaupan takana lähestyy paksu usvapilvi kaupan ympärille. Sisään jääneet ihmiset ovat pelosta sekaisin, kun aluksi mitään ei kuulu, eikä tapahdu. Kenenkään tietämättä kaupan ulkopuolella odottaa varsin ilkeämielinen elämänmuoto, joka odottaa oikeaa hetkeä. Tämä kauppareissu saattaa olla joillekin hyvin kallis. Onko lopun-aika todellakin koittanut.
The Mist-Usva on onnistunein Stephen Kingin romaanin filmatisointi sitten (Kubrickin) Hohdon, vaikka tuo versio ei täysin Kingin näkemystä edustanutkaan. (Shawshank Redemptionia ja Vihreätä Mailia ei oikein tähän kategoriaan voi laskea, vaikka nekin kirkkainta kärkeä edustavat). Monen muun ohjaajan puikoissa The Mististä olisi vounut tulla minkälainen tehostesekoilu tahansa, mutta Frank Darabont malttaa rakentaa maltilla tarinaa ja kasvattaa ihmisten pelkoja kaupan sisällä rauhallisesti.Hommaan saadaan myös mukavaa psygologista jännitettä ylle, kun muutamat ihmiset haluavat lähteä tutkimaan pihalle mitä siellä usvan seassa oikein on, vai onko mitään?. Lopulta kyläläisten sisäiset riidatkin puhkeavat päälle, kun vahvasti uskovainen nainen Carmody alkaa suunnitella ihmisten uhraamista usvalle ja tässä vaiheessa ei olla vielä puolessa välissäkään tarinaa. Mielikuvitus ja pelko eivät toisiaan ole montakaan kertaa yhtä tehokkaasti kohdannut, eikä varmasti kohtaakaan.
Frank Darabont on muuttanut Kingin tarinan toimivaksi käsikirjoitukseksi. Vaikka ostoskeskusta ollaankin käyetty elokuvissa jo usean verran turvapaikkana (esim Romeron: Dawn of the Dead) niin tällä kerralla keskus onkin tavallinen supermarketti, joka ei lopulta hirveän suuri olekkaan. Tunnelma on koko ajan vahvana ja ahdistavana mukana ja mitä tahansa saattaa putkahtaa kaupansisään hetkenä minä hyvänsä.Digitaalisia tehosteitakin käytetään enemmänkin hyväkseen, kuin mässäillään niillä. Myöskin sitä ulkopuolista uhkaa näytetään sopivasti ei liikaa. Matkan aikana Darabont nostaa sopivalla syötöllä iljettävyyksiä ja groteskia meininkiä pintaan, jotka ovat myös (muutamaa kökköä efektiä lukuunotamatta) hyvällä tapaa toteutettuja.Pääroolissa heiluva Thomas Jane tekee tähän astisen uransa vahvimman roolin perheen isänä ja sivuosissa nähtävät William Sadler maajussina, Marcia Gay Harden kiihkouskovaisena sekopäänä ja Andre Braugher rähjäävänä naapurina hoitavat myös roolinsa hyvin. Maininnan ansaitsee myös Davidin poikaa Billyä näytellyt Natham Gamble, joka pysyy tyynenä tapahtumien keskellä.
Kokonaisuutena The Mist-Usva on mielenkiintoinen ja sopivan järkyttävä kuvaus ihmisten erilaisista peloista ja käyttäytymisestä oudon eloonjäämistaistelun keskellä. Frank Darabont näyttää jälleen miten Stephen Kingin kertomus muutetaan komeaksi elokuvaksi. The Mist-Usva ei ole pelkästään yksi Stephen Kingin parhaimmista elokuva sovituksista, vaan yksi parhaimmista ”Hollywoodin” kauhuelokuvista viimeisten vuosien ajalta, jonka viimeiset minuutit ovat yksi järkytävimmistä ja surullisimmista lopetuksista koskaan. The Mist nousee helposti vuoden 2007 parhaiden elokuvien joukkoon.
