Omaperäinen sekoitus riipaisevaa draamaa ja sykettä nostattavaa toimintaa

8.4.2010 19:16

Arvioitu elokuva

Näyttelijät: , ,
Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:喋血双雄
Valmistusvuosi:1989
Pituus:111 min

Mitä sana palkkamurhaaja tuo yleensä ihmisille mieleen? Luultavasti useimmiten ihmiset ajattelevat kyseisen ammatin omaavan ihmisen tunteettomaksi, dollarin kuva silmissä kiiluvaksi tappokoneeksi, joka armotta listii halutun ihmisen ilman sääliä. Elokuvissa palkkamurhaajat ovat usein juuri tällaisia. Palkkamurhaajat elokuvissa tekevät työnsä miettimättä sen pahemmin sen seurauksia, ja jos Hollywoodista puhutaan niin myöskin mahdollisimman tyylikkäästi räjähdysten seassa, kuten elokuvassa Mr. & Mrs. Smith.

Mutta millainen olisi elokuva, jossa palkkamurhaaja onkin tunteellinen mies, joka oikeastaan inhoaa työtään ja yrittää hoitaa tappojensa seurauksia? John Woon loistava vuonna 1989 julkaistu The Killer on juuri tällainen elokuva.

Ah Jong (Yun-Fat Chow) on palkkamurhaaja. Elokuvan alussa hän yhdellä tappokeikallaan vahingoittaa nuoren naisen Jennien (Sally Yeh) sarveiskalvot ampuessaan aseensa aivan Jennien silmien edessä. Ennen silmien vaurioitumistaan Jennie ehtii nähdä Ah Jongin. Ah Jong tuntee syyllisyyttä, ja alkaa seurailla naista. Kun kolme nuorukaista yrittävät raiskata lähes sokean Jennien, rientää Ah Jong pelastukseen. Jennien ja Ah Jognin välille syntyy rakkaussuhde, ja Ah Jong haluaa hoitaa Jennien silmät kuntoon. Hän kuitenkin tarvitsee vielä yhden keikan saadakseen tarpeeksi rahaa lähettääkseen Jennien Yhdysvaltoihin leikkaukseen.

Tällä välin tarkastaja Li Ying (Danny Lee) on juuri saamassa pitkään jahtaamaansa rikollista kiinni, mutta julkisessa kulkuvälineessä tapahtuvan ampumavälikohtauksen takia sydänvikainen nainen kuolee, ja Li Ying saa varoituksen. Li saa homman olla yksi vartijoista erään huumeisiin sekaantuneen poliitikon esiintymistilaisuudessa, soutukilpailussa.

Ah Jongin seuraava homma onkin sattumalta tämän kyseisen poliitikon surmaaminen. Tappotyön jälkeen Li lähtee Ah Jongin perään ja näkeekin hänet, mutta ei saa aivan kiinni. Poliisilta karkuun pääsyn jälkeen Ah Jong kuitenkin joutuu oman järjestönsä, Triadin, väijytyksen kohteeksi. Verisen tappelun jälkeen Ah Jong pääsee pakenemaan mutta vain törmätäkseen Li Yingiin. Li haluaa pidättää Ah Jongin, mutta tilanteen pakosta kaksikko lyöttäytyy yhteen voittaakseen yhteisen vihollisen, Triadin.

The Killer on omaperäinen sekoitus riipaisevaa draamaa ja sykettä nostattavaa toimintaa. The Killeriä onkin kehuttu usein Kiinan parhaimmaksi toimintaelokuvaksi. Toki elokuvan toimintakohtaukset, eritoten lopun mahtava luoteja pursuava taistelu kirkossa on aivan hemmetin hienoa katseltavaa. Mielestäni elokuvassa on kuitenkin hienointa Ah Jongin, palkkamurhaajan, inhimillisyys. Sitä korostetaan esimerkiksi väijytyskohtauksessa, jossa pikkutyttö saa luodista, ja kiinnijäämisenkin uhalla Ah Jong toimittaa tytön sairaalaan. Tällaiset kohtaukset sotivat Hollywoodin perusnäkemystä palkkamurhaajasta, kivisydämistä tappokonetta vastaan. Ah Jong sanookin elokuvassa, että hän luuli työn aloittaessaan ”tappavansa vain pahoja ihmisiä”.

Tällaisen kehumisen jälkeen ei ole varmaan kenellekään yllätys, että näyttelytyö tässä elokuvassa on ensiluokkaista. Yun-Fat Chow tekee loistosuorituksen Ah Jongina, ja Danny Lee tekee myöskin mainiota työtä esittäessään tarkastaja Li Yingiä, ”Shrimp facea”. Sally Yeh on tyydyttävä sokeutuvana kapakkalaulajatyttö Jennienä, mutta elokuvan karisma on selvästi kahden päänäyttelijän vuorovaikutusta.

The Killer on loistava elokuva, joka viihdyttää tasapuolisesti monta erilaista katsojaryhmää; vertahimoavat toimintanarkkarit ovat vaarassa saada yliannostuksen elokuvan hienoista ampumakohtauksista, ja draamaa etsivät elitistinplantut saavat taide-elokuvan vivahteita vilisevästä elokuvasta varmasti vaatimuksensa täyteen. Kokonaisuutena The Killer on siis erinomainen sekoitus toimintaa ja draamaa. Täysiä pisteitä en aivan tälle anna, sillä vaikka ampumakohtaukset ovatkin hienoja, saattoivat jotkut niistä mennä hieman liian epärealistisiksi minun makuuni. En antanut tämän kuitenkaan haitata liikaa ja elokuva on ehdottomasti yksi lemppareistani. Suosittelen ehdottomasti.

Arvosteltu: 08.04.2010

Lisää luettavaa