Vuonna 1973 valmistunut tv-kauhuelokuva Don’t Be Afraid of the Dark-Pimeyden oliot on myös päätynyt uusintaversion kohteeksi,- elokuva-alan monitoimimiehen Guillermo del Toron käsittelyssä. Kyseinen elokuva onkin yksi Guillermo del Toron suosikeista, josta hän suunnitteli uutta versiota useita vuosia. Del Toro hoitaa uuden Don’t Be Afraid of the Dark-Älä pelkää pimeää elokuvan käsikirjoituksen ja tuottajan hommat. Ohaajan pestin sai sarjakuvataiteilija Troy Nixey, jolla on ainoastaan listalla lyhytelokuva Latchkey’s Lament (2007).
Nuori tyttö Sally (Madison) on hiljattain kokenut vanhempiensa avioeron. Sally on saapunut isänsä Alexin (Pearce) ja tämän uuden tyttöystävän Kimin (Holmes) luokse Rhode islandille. Alex on ostanut läheltä suuren Blackwoodin kartanon, joka pitäisi remontoida. Alex käyttää aikaansa kartanon kunnostukseen ja Kimi tehdäkseen lisää vaikutusta Alexiin. Sally jää hieman yksin ja alkaa tutkia kartanon ympäristöä, mutta alkaa pian kuulemaan outoja kuiskauksia kartanon uumenista.
Älä pelkää pimeää on visuaalisesti tyylikäs kauhuelokuva, joka yhdistää vanhan hammaskeiju tarun ja kuvauksen hieman rikkinäisestä perheestä. Melko tylyn avauskohtauksen jälkeen meneekin hetken aikaa ennen kuin kauhu-alkaa tulla näyttämölle mukaan, mutta hiljalleen Guillermo del Toro ja toinen käsikirjoittaja Matthew Robbins pistävät sopivia shokkeja tarinaan mukaan. R-luokituksen saanut Älä pelkää pimeää pitää myös huolen, että pari hieman tylympääkin kauhukohtausta on luvassa.
Tunnelma pysyy mukavan painostavana ja erityisesti Oliver Stapletonin upeat kamera-ajot pitkin suuren kartanon käytäviä, saleja ja suurta pihaa pistää vain sopivasti kierroksia hommaan. Älä pelkää pimeää toimii parhaiten alku puolella, kun varsinainen uhkakin pidetään piilossa melko pitkään. Toki tarinassa on mukana tyypillisiä kauhuelokuvan kliseitä, kuten aluksi kukaan ei tietenkään usko Allyn väitteitä, että kartanossa on jotain muutakin.
L.A. Confidentialista ja Mementosta tunnettu Guy Pearce hoitaa tälläisen aluksi hieman etääntyneen, mutta lopuksi kuitenkin tyttärestään välittävän iskän roolin vaikka päiväunilla. Dawson’s Creekin Katie Holmes pärjää myös kohtalaisen toimivasti vaikutusta isään ja tyttäreen tekevänä mukavana naikkosena. Jack Thompson on se tarinan outo heppu Blackwood kartanon talkkari, jolla on enemmän salaisuuksia kuin aluksi haluaa kertoa. Älä pelkää pimeää vetonaula on nuoren Bailee Madisonin mainio roolisuoritus, joka pistää itsensä likoon tunteidensa kanssa täysillä.
Kokonaisuutena Älä pelkää pimeää on mukavan perinteinen ja viihdyttävä, mutta hieman ennalta-arvattava kauhusatu.
