[I]”What happened, my dear Zero, is I beat the living shit out of a sniveling little runt called Pinky Bandinski, who had the gall to question my virility. Because, if there’s one thing we’ve learned from penny dreadfuls, it’s that when you find yourself in a place like this, you must never be a candy ass; you’ve got to prove yourself from day one. You’ve got to win their respect. You should take a long look at HIS ugly mug this morning. ”[/I]
Hotelli Grand Budapest itäisessä Euroopassa on hiljalleen vaipumassa unholaan. Tai vaipui unholaan, sillä vanha kirjailija (Tom Wilkinson) kertoo tarinan joka hänelle (Jude Law) kerrottiin ja missä hotellin nykyinen omistaja, herra Mustafa (F. Murray Abraham) aloitti uransa nuorena hotellipoikana (Tony Revolori) ja hänen pomonsa oli [I]consigliere[/I] Gustave H. (Ralph Fiennes). Soppaan liittyy sotien välisen Euroopan klassista viehätysvoimaa, vankilareissuja, kovanaamoja, lakimiehiä ja arvokas taulu.
Wes Anderson ohjastelee ja käsikirjoittaa ajankuvaa ajasta mikä on olemassa vain vanhuksien muistoina ja kellastuneina asiakirjoina, mutta se ei haittaa ajankuvan ollessa silkkaa orichalcumia. Se ei pyri olemaan tarkka eikä luotettava kuvaus todistettavista tapahtumista vaan enemmänkin mielikuva ajasta joka on peruuttamattomasti kadoksissa ja vielä kaksinkertaisesti. Ajankuvan epätarkkuutta vahvistaa elokuvan vinksahtanut tunnelma missä vakava kohtaus vääntyy komediahetkeksi ja pari kiepin kautta takaisin ja hahmot ovat nautinnollisen kahkoja. Jo ensimmäisestä kuvasta huomaa että Jopling (Willem Dafoe) on ilkeä, stärään nahkarotsiin pukeutunut kovanaama, Ludwig (Harvey Keitel) wanha rosvo joka noudattaa rosvojen kunniakoodia ja kuolleen ja rikkaan Madame D.:n (Tilda Swinton) poika Dmitri (Adrien Brody) on liero.
Ralph Fiennes on leffan keskipisteen virkaa tekevä Gustave joka on nautittavan jähmeä [I]consigliere[/I] joka suhtautuu työhönsä suurella sydämellä ja arvokkuudella. Hahmossa on kuitenkin sopeutumiskykyä joka auttaa selviytymisessä kaikissa oloissa. Tony Revolori on ikkuna elokuvan surrealistiseen hotellimaailmaan, loistava [I]straight man[/I] ja F. Murray Abraham on se vanha karvanaama joka oli joskus nuori ja sotaa paennut Zero. Jude Law ja Tom Wilkinson ovat vielä pidempi ikkuna elokuvaan joka muuttuu äärimmäisen epäluotettavaksi. Sivurooleissa on All-Star-luokan roolitus erilaisia kahjoja, kelmejä ja karikatyyrejä joita käsitellään asianmukaisen hupsulla otteella.
Kokonaisuutena [I]The Grand Hotel Budapest[/I] on suurenmoinen elokuva. Se voisi olla synkistelevä draama arvokkaan taulun aiheuttamista juonittelusta, kevyt komedia wanhasta maailmasta tai nostalginen ajankuva sotien välisestä Itä-Euroopasta. Se on melkein täydellisesti kaikkea edellä mainittua ja se on melkoisen iso saavutus.
