Maestrojen Quentin Tarantinon ja Robert Rodriguezin inspiroimana yhteistyönä syntynyt Grindhouse on selkeä kunnian-osoitus 1960&1970-lukujen b-luokan väkivaltaviihteelle, jolloin pyöritettiin kahta elokuvaa samassa näytöksessa, ja välissä pyöri joitain mainoksia. Suomessa ja monessa muussakin maassa Grindhouse koki kohtalonsa tulla kahdessa osassa elokuvateattereihin. Tarantinon slasher-kaahailu pätkä Death Proof sai kunnian olla se ensimmäinen, Rodriguezin zombie-sekoilu on luvassa Heinäkuussa.
Death Proof on kertomus entisestä b-luokan elokuvien stuntmanista Stuntman Mikestä (Russell), joka tätä nykyä on kovapintainen sarjamurhaaja ja aseenaan hän käyttää omaa autoaan, jolla hän metsästää nuoria naisia ja muita uhreiksi kelpaavia. Mike saakin pian vastaansa parin stuntnaisen, jotka ovat päättäneet laittaa hurjastelijan ojennukseen.
Death Proof on juuri niin rosoinen filmi, että 1960&70-luvut heräävät eloon tyylikkäästi. Lähestulkoon käsivaralla kuvattu Death Proof on vanhennettu kuvauksen jälkeen hienon rosoiseksi, jossa kuva muistuttaa jotain muuta kuin nykyelokuvaa. Peltiä ja romua tulee sillä mitällä, että Hurjapäät ja muut pg-13 hössötykset ovat unohduksissa tämän jälkeen. Tosin pelkkää romurallia hakevat tulevat pettymään, sillä tarinassa on yllättävän pitkä baariosio. Mitään turhempia juonenkäänteitä tältä on turha odottaa, tarina on yksinkertaisuudessaan viihdyttävä.
Tarantino vetää tapansa mukaan jälleen hienoa dialogia ja käy mies tekemässä pienen roolin baarinpitäjänä, joka vetää parit hauskat repliikit. Kurt Russell eläytyy roolinsa Stuntman Mikenä hienosti, joka on samaan aikaan kylmän viileä, että rennon hauska. Myös Death Proofin naisnäyttelijät hoitavat roolinsa hyvin, vaikka heihin ei kauheasti ehdikkään tutustua, kun Russell hallitsee elokuvaa. Myös ohjaaja Eli Roth käy piipahtamssa pienessä roolissa.
Kokonaisuutena Death Proof on herskyvää väkivaltaa, Tarantinon luonnetta, rentoa huumoria ja kunnollista kaahailun henkeä sisältävä viihdepommi, joka jättää tyytyväisenä odottamaan Planet Terroria. Death Proof on hieno kunnianosoitus vanhoille roskaviihdeleffoille ja tämän pätkän lopetus on yksi tyylikkäimmistä, joka päättyy kuin seinään. Aivot naulakkoon ennen tämän katsomista.
”I’m not a cowboy, Pam. I’m a stuntman.”
nimimerkki: andy
