Ystävät hämärän jälkeen on Tomas Alfredsonin ohjaama, samannimiseen kirjaan perustuva kauhudraama vampyyrin ja ihmisen ystävyydestä keskellä karua lapsuuden aikaa. 12-vuotias Oskar (Kåre Hedebrant) elää äitinsä kanssa 80-luvun Ruotsissa ja yrittää selvitä niin hajautetusta elämästä eronneiden vanhempiensa välillä, sen tuomasta yksinäisyydestä, kuin myös jatkuvasta koulukiusaamisesta. Yhtenä kohtalokkaana iltana Oskar tapaa naapuriin muuttaneen vampyyrityttö Elin (Lina Leandersson). Pian Eli ja Oskar huomaavat olevansa hyvin samanlaisia, yhteiskunnan ulkopuolella eläviä kummajaisia, mutta oppivat huomaamaan myös erilaisuutensa. Oskar kokee pedon tarpeensa pelkästään psyykkisenä haluna, mutta Elille ne ovat fyysisiä, elämää ohjailevia tapoja. Kumpikaan ei löydä muuta kuin toisensa ymmärtämään aidosti tunteitaan.
Elokuva kokoaa kattavasti yhteen klassiset vampyyri elementit, kuten synkät yöt ja äkilliset säikytyskohdat, mutta kokonaisuus on pohjimmiltaan jotain aivan muuta kuin sopisi odottaa. Elokuva on ennen kaikkea vahva draama, jossa kauhu on enemmänkin lisämauste tukemassa elokuvan teemoja; yksinäisyyttä ja erilaisuutta. Lapsuutta ja sen aikaista maailmankuvaa kohdellaan leffassa totena; maailma on sama karu paikka kaikille, mutta vain lapsille se esittäytyy tarpeeksi yksinkertaisena kestettäväksi. Koskettava tarina on kulkee eteenpäin hitaalla tempolla, mutta ei alleviivaa mitään ja jättää paljon katsojan mietittäväksi. Kolkko miljöö, harmaat värisävyt ja syvä realistinen ote yhdistettynä kauhun hetkiin luovat erittäin hyvän tunnelman.
Eli ja Oskar täydentävät toisiaan ruudulla kaikin puolin erinomaisesti. Dialogi on sujuvaa ja realistista, sellaista mitä voisi oikeasti odottaa kuulevansa lasten suista. Luonnollisesti ilmenevä keskustelujen naiivius auttaa katsojaa ymmärtämään ja samaistumaan. Omillaan Kåre Hedebrant pärjää myös hyvin, mutta pientä hapuilua on ilmassa. Lina Leandersson sen sijaan tekee liki täydellisen suorituksen, onnistuen yhdistämään Elissä syvimmät ihmisyyden ja pedon piirteet. Yhteiset kohtaukset Hedebrantin ja Leanderssonin välillä ovat kuitenkin ehdottomasti elokuvan parhaat hetket. Tällöin kumpikin sulautuu yhteen hahmojensa kanssa, luoden täydellisen luontevan ja saumattoman kokonaisuuden.
Muut näyttelijät onnistuvat työssään jokainen vähintään kohtalaisesti, ja erityismaininnan ansaitsevat Patrik Rydmark Oskarin koulukiusaajana ja Per Ragnar Elin huoltajana, mutta jäävät silti pahasti pääkaksikon varjoon. Sivuhahmot ovat ainoistaan edistämässä tarinaa, ja jäävätkin hyvin pintapuolisiksi. Ainoastaan kostonhimoinen Lacke (Peter Carlberg) ja miehen tyttöystävä Virginia (Ika Nord) saavat hieman lihaa luittensa ympärille. Kasvottomuus kuitenkin tukee paneutumista elokuvan tunnelmaan niin, ettei tarina laajene vaikeammin ymmärrettäväksi.
Kokonaisuutena Ystävät hämärän jälkeen on vahva ja koskettava draama, jonka yksinkertaisuus tekee siitä helposti samaistuttavan. Leffa ei tarjoa moraalista opetusta, vaan sen voi nähdä vaikuttavana tutkielmana ihmisen synkkyydestä, sen muodoista ja siitä selviämisestä, mutta myös lapsuuden aikaisten muistojen ja fantasioiden kuvauksena.
