Klassinen rakkaustarina supervauhdikkaan musiikkiesityksen sekä valovoimaisen pääosakaksikon kera.

28.2.2005 23:49

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Moulin Rouge!
Valmistusvuosi:2001
Pituus:127 min

Vuonna 2001 ilmestynyt Moulin Rouge on ohjaaja Baz Luhrmannin Red Curtain –trilogian päätösosa ja yksi viime vuosikymmenten kehutuimpia musikaaleja. Luhrmann tarjoaa tuttua kimalteista ja friikkiä menoaan sadan vuoden takaisen ranskalaisen boheemielämän verhoamana ja räikeiden värisävyjen täyttämänä. Ja yllättävän hyvin sen tekeekin, sillä tällainen vähemmän musikaaleihin ihastunut katsoja tarrautui tarinaan tiukasti.

Se mikä trilogian kakkososassa eli Luhrmannin Romeo ja Juliet -näkemyksessä alkoi ärsyttää hyvin nopeasti, toimii tällä kertaa ja Moulin Rouge kasvaa sekä villiksi musiikkishowksi että tiivistunnelmaiseksi rakkaustarinaksi. Tuoreet klassikkokappaleet toimivat vanhahtavan runollisen dialogin kanssa, ja pääosahenkilöiden kohtalosta on vain välitettävä. Niin tiiviiksi se muodostuu.

Tarina alkaa siitä, kun Christian-niminen herra (McGregor) istuu huoneessaan yksin ja alkaa puida unohtumatonta vierailuaan legendaarisessa Moulin Rougessa. Surun täyttämästä huoneesta syöksytään kimalluksen, tanssin ja rytmikkään musiikin täyttämään esitykseen, jossa Christian rakastuu palavasti kuvankauniiseen kurtisaani Satineen (Kidman). Ammattinsa vuoksi Satine ei voi piitata rakkaudesta, vaan joutuu uhraamaan kaiken uransa vuoksi. Niinpä Satinen ja Christianin välille syttyvä tunne ei voi olla näkymättä jatkossa. Varsinkin kun sattuma vie Christianin käsikirjoittamaan rakkaansa suurta esitystä, ja esityksen rahoitus puolestaan on kiinni herttuan elättämistä toiveista Satinen suhteen.

Leffan alkuosa on uskomattoman tiivistahtinen setti tunnettuja klassikkobiisejä. Niin Material girl, Smells Like Teen Spirit kuin I was made for lovin’ you sekoittuvat samaan hittiputkeen, ja meno vaikuttaa tiiviisti miksatulta DJ-setiltä. Tästä otetaan askel rauhallisempaan suuntaan ja alkaa rakkaustarinan puiminen. Tämäkin siirtymä onnistuu kohtuullisesti. Lopussa kuultava Queenin Show must go on –kappale on yksi leffan huippuhetkistä.

Nicole Kidman on elämänsä kunnossa, vaikka osassa kohtauksista hän näyttelee kylkiluut murtuneina. Hän on häikäisevän kaunis leffan tähtenä, ja vakavailmeinen skotti McGregor on täydellinen pari kalpealle kaunottarelle. Trainspottingissa läpimurtonsa tehnyt McGregor kohottaa siis myös osakkeitaan. Richard Roxburgh hääräilee parin kolmantena pyöränä ja näytelmän rahakkaana takapiruna niin innolla, että mieleen tulee väkisin parodia tuottajan roolista yleistettynä. Myös popmusiikin Kylli-täti eli Kylie Minogue nähdään pikkuroolissa keijuna.

Moulin Rouge on varsin klassinen rakkaustarina supervauhdikkaan musiikkiesityksen sekä valovoimaisen pääosakaksikon kera. Mahtipontisuutta salamannopeasti tästä tunnelmasta tunnelmaan ryöpsähtelevästä leffasta ei puutu. Kurtisaanin ja alaluokan kirjailijan suhteesta ja sen mahdottomuudesta otetaan kaikki irti. Muutama paha seisahtunut ja väsynyt kohtaus laimentaa muuten niin tehokasta ja riemastuttavaa leffaa.

Arvosteltu: 28.02.2005

Lisää luettavaa