Wes Anderson on liian vähän huomiota osakseen saanut ohjaajanero, joka on saanut kuitenkin kunnioitettavan joukon fanittajia, joihin minäkin kuulun. Oudot henkilöhahmot, omaperäisen kiehtova tunnelma sekä kuiva huumori ovat ominaispiirteitä Andersonin leffoille, miehen kiehtovalle tyylille. Herran elokuvat eivät välttämättä aukene kaikille ekalla kerralla, jos sen jälkeenkään. Nihkeä kerrontatyyli pitää ainakin tämän katsojan otteessaan ja Andersonin uusin Steve Zissoun vedenalainen maailma on mielestäni varsin hieno teos.
Bill Murray on ollut kahdessa Andersonin aikaisemmassa elokuvassa Rushmore ja The Roayl Tenenbaums sivuosassa, mutta nyt hän on päässyt pääosaan esittämään Steve Zissouta, omalaatuista meritutkijaa. Mies on aikoinaan tehnyt lukuisat kehutut dokumentit ja ollut suuressa suosiossa, mutta nyt miehen suosio on laskussa. Hän kokoaa miehensä taas kasaan ja lähtee tekemään uutta dokkaria, jonka aikana olisi myös tarkoitus tarkoitus tappaa salaperäinen jaguaarihai, joka popsi suuhunsa Steven parhaan kaverin Estebanin. Uudelle matkalle tulee mukaan vanhan vakioköörin lisäksi Stevestä juttua tekevä toimittaja (Cate Blanchett) sekä Steven mahdollinen poika (Owen Wilson). Steveä koettelee myös avioero Eleanor-vaimostaan (Anjelica Huston), jota media kutsuu Zissou-tiimin aivoiksi. No, uusi matka voi alkaa, mutta se ei tietenkään suju ihan ongelmitta.
Steve Zissoun vedenalainen maailma on Andersonmaiseen tapaan täynnä hienoja ideoita, jotka menisivät vain piloille, jos alkaisin niitä tässä tykityksessä selostamaan. Ne on ehdottomasti nähtävä itse. Huumori on pääasiassa aika mustaa ja elokuva on todella hauska, vaikka ei se ihan ääneen asti nauratakaan. Andersonin entinen käsikirjoittajakumppani Owen Wilson pysyttelee nyt vain kameran edessä tehden hyvän roolityön, mutta käsikirjoittajakumppanin vaihtumisesta huolimatta elokuvan tyyli on aikaisempien Andersonin elokuvien tapainen. Hänen elokuvansa tapahtuvat aina omassa Anderson-maailmassa, joka on aina kiehtonut minua. Melankolinen tunnelma vallitsee koko elokuvan ajan käsitellessä vakavia aiheita, mutta siitä huolimatta leffa ei sorru mihinkään masennuksessa kieriskelyyn ja katsojalle jää lopulta katsomiskokemuksesta hyvä mieli. Andersonin ohjaukset ovat sen verran omalaatuisia, että niiden hyvyyttä on vaikea mennä sanoin selittelemään. Niin kuin jo mainitsin, niin ne on itse koettava.
Nimekäs tähtikaarti tekee hyvää työtä. Lakoninen Bill Murray on taas kerran luonteelleen sopivassa roolissa loistava. Muut näyttelijät meinaavat jäädä vähän hänen varjoonsa, mutta kyllä leffasta muitakin mainioita roolisuorituksia nähdään. Owen Wilson osaa olla kyllä todella hyvä ja Cate Blanchett pääsi myös yllättämään hyvyydellä. Kokeneet Willem Dafoe ja Anjelica Huston ovat sen verran mainioita, että he ansaitsevat myös maininnan.
Vuonna 1998 ilmestynyt Rushmore taitaa olla yhä Andersonin paras tekele, mutta Steve Zissoun vedenalainen maailma ei ole kuitenkaan ollenkaan huono elokuva. Hyvin omalaatuisella tavallaan erittäin nerokas elokuva. Jos Andersonin aikaisemmat ohjaukset eivät ole iskeneet, niin sitten Steve Zissoun vedenalainen maailmakaan ei iske, mutta jätkän faneille on kyseessä hieno elokuvaelämys. Tämä elokuva jakaa varmasti mielipiteet kahtia, mutta suosittelen kuitenkin tutustumaan Wes Andersonin ihmeelliseen maailmaan. Innolla odotetaan äijän uusia töitä, mutta onneksi näistä vanhoista ohjauksista löytyy aina uusia piirteitä uusilla katsomiskerroilla.
Ei mikään täydellinen leffa, mutta normaalin tusinaviihteen seassa varsin raikas poikkeus. Hyvä veto mutta ei ohjaaja-käsikirjoittja Andersonin paras.
