Leffa kertoo hollykylässä ovelta ovelle -periaatteella murtohälyttimiä myyvästä kaupparatsusta, Tommysta. Äijä tutustuu jo ensimmäisellä myyntikeikallaan naiseen, Galeen, jonka kanssa alkaa varsin intohimoinen suhde. Molemmat tahtovat olla toisilleen helliä.
Tommylle paljastuu että hälyttimien myynti ei olekaan firmalla se ydinbusiness jolla palkat maksetaan. Väliin on tehtävä pientä keikkaa asiakkaiden kämpillä ja hälyttimien myynti antaa oivan tavan tutkailla asuntojen arvoesinetilannetta. Tommy joutuu kampailemaan oman moraalinsa kanssa sillä hän ei oikein syty ajatukselle.
Huijarien huijari ei ole niin lennokasta meininkiä kuin nimi ehkä antaa luulla. Ulkoisten puitteiden perusteella olisi tarjolla hiukan kieliposkella tehtyä meininkiä. Onneksi ei, tapaus ajautuu hiukan mustan huumorin puolelle, mutta harmittavaa ettei kunnolla. Tarina on ehkä sellaista keskiharmaata huumoria. Homma on siinä mielessä omituinen että se ”vaan on”. Katsominen on vaivatonta ja mikään ei häiritse, mutta toisaalta mikään ei nouse pahemmin esiinkään. Varsin neutraalia tavaraa siis. Leffan voi nauttia vaakatasossa ajatellen välillä myös muuta maailmanmenoa.
