Elämän ja kuoleman välinen rajatila on ollut yksi elokuvien klassisimmista ja loppuunkulutetuimmista aiheista. Välillä joku on tullut takaisin hyvällä ja toisaalla pahalla tarkoituksella. Samaiseen kastiin korttinsa lyö myös saksalaisen Mennan Yapon ohjaama Paha aavistus (Premonition), joka ottaa kantaa samaan asiaan, käsittelemällä mitä jos jokin tuleva tapaus voidaankin nähdä ennen ja näin ollen muuttaa aikajanaa.
Pahan aavistuksen juonesta ei kauheasti voi paljastaa. Hansonien perheen isä Jim (McMahon) menehtyy tuhoisassa auto-onnettomuudessa. Paikallinen Sheriffi vie suruviestin hänen Linda-vaimolleen (Bullock) ja heidän kahdelle lapsellensa. Seuraavana aamuna kun Linda herää hän huomaa kauhukseen, että Jim syö aamiaista täydessä ruumiinvoimassaan. Pian alkaa Hansonien perheen sisällä tapahtua enemmänkin selittämättömiä asioita.
Aluksi Paha aavistus vaikutti juonen ja arvostelujen kannalta kovinkin tusinaelokuvalta, mutta homma starttaakin mukavasti liikkeelle ja luvassa on reilu 1,5 tunnin kestävä yllättävän toimiva psygologinen trilleri. Tarina itsessään pitää ajatukset liikkeellä kun aluksi sekä katsoja, että Linda ei tiedä mistä on kyse. Mitä Jimille on sattunut tai tulee sattumaan? Paha aavistus etenee sopivan rauhallisella tahdilla antaen katsojankin miettiä tapahtumia, mutta hetkeksikään homma ei jää junnaamaan paikalleen, vaan menee sopivalla vauhdilla kohti visuaalisesti kaunista finaaliaan.
Idealtaan ollaan hieman samalla risteytyksellä kuin Ghost ja Päiväni Murmelina, mutta Hollywood-depyytin tekevä Mennan Yapo välttää yllättäen suurimmat kliseet. Päägenreksi nousee helposti psygologinen trilleri, vaikka pientä fantasian ja kauhun poikastakin mukana on. Yleensä täysin mitäänsanomaton Sandra Bullock on hyvässä terässä hulluuden partaalla olevan Lindan roolissa. Kohtalokkaan Jimin roolissa nähtävä Julian McMahon on nappivalinta kyseiseen rooliin. McMahonin ja Bullockin välissä on aimo annos koskettavuutta ja tunnetta. Aina yhtä mainio Peter Stormare käy heittämässä pienen roolin Lindan psygiatrina.
Kokonaisuutena Paha aavistus on jopa hieman keskivertotrilleriä parempi mielenkiintoisen ajatusleikin ja näppärän tarinan kuljetuksen vuoksi. Eihän sitä koskaan tiedä kun aamulla herää, mikä tai mitä sitä oikein odottaa.
nimimerkki: andy
