Ronal Barbaren aka Ronal the Barbarian on tanskalainen animaatio, joka on suunnattu hieman aikuisempaan makuun. Barbaarit pyörivät stringeissä kalukukkarot heiluen ja pahiksina on epämääräisiä nahkahomoja ruoskineen ja nännilävistyksineen. Huumori on siis juuri sellaista, mitä minä arvostan.
Ronal the Barbarian tuo mieleen Näin koulutat lohikäärmeesi -elokuvan hyvin samantapaisella, naruranne-päähenkilöllä ja samanlaisilla lähtökohdilla. Kaikkien pitäisi olla rohkeita ja vahvoja köriläitä, mutta Ronal on hintelä ja kaikkea muuta kuin kunnon barbaari. Ei yhtään tatskaa, lävistystä ja lihaksetkin öljyämättä.
Ronalin barbaariheimo kidnapataan ja Ronalin pitää sattumalta mukaan päätyvien kumppaneidensa kanssa pelastaa heidät ilkeän Volcazarin kynsistä. Porukkaan kuuluvat mm. himokas luutunsoittaja Alibert, jonka esikuvana on ollut varmasti Jack Black, perinteinen pätevä naissoturi Zandra, johon verrattuna kaikki muut ovat täysiä tumpeloita ja epäilyttävän gay haltija Elric.
Elokuvassa kiroillaan vähän liikaakin. Se onkin ainoa miinus. Oikeassa kohdassa päräytetty kirosana olisi hyvinkin hauska, ja toisi kohtaukseen lisää huumoria. Niin harvoin on animaatioissa kuullut kiroiltavan, että se yllättääkin katsojan. Valitettavasti tässä kirosanoja hoetaan koko ajan. Kiroilun määrä voi johtua myös suomentajasta. Hankala sanoa, mitä kohtia on höystetty, kun tuo tanskan kieli ei ihan vielä ole hallinnassa.
Ronal the Barbarian on hauska animaatio, joka laskee leikkiä fantasiaseikkailuista ja virnuilee barbaarielokuvien homoerootiikalle. Aihe, josta saa loputtomasti huumoria aikaan. Tietysti, jos kärsii edes lievästä homofobiasta, niin ymmärrettävästi elokuva ei paljoa huvita. Animoituja nyyttipusseja ei kuitenkaan pitäisi ottaa liian vakavasti.
