Re-Animator (1985)

H. P. Lovecraft kirjoitti alun perin kuusiosaisen lyhyiden ”Herbert West” –novellien sarjan lähinnä akuuttiin rahantarpeeseensa eikä suuremmin arvostanut halvan oloista, omalle ajalleen ultrahurmeista sarjaa itse. Nykyään novellit nauttivat kulttimainetta, eikä vähiten sen vuoksi että niiden pohjalta Stuart Gordon ohjasi vuonna 1985 halvan oloisen, omalle ajalleen ultrahurmeisen kauhukomedian, Re-Animatorin. Kriitikot eivät sitä suuremmin arvostaneet, mutta nykyään elokuva nauttii kulttimainetta.

Dan Cain (Abbott) saa asuintoverikseen maanisen ja uhkaavan Herbert Westin (Combs). West on kehitellyt kaikessa hiljaisuudessa pimeässä hohtavaa vihertävää rohtoa, joka herättää kuolleet eloon. Koska annostuksen koko tulee arvioida erikseen jokaisen yksilön ja lajin välillä, seuraukset ovat välillä katastrofaalisia. Cain innostuu Westin kokeiluista, ja yhdessä kumppanukset päättävät siirtyä testailemaan ainetta ihmisruumiisiin. Ruumishuoneella sitä tavaraa onkin ehtymätön varasto, ja alkaa todellinen ruumisralli.

Kohtalaisen monet H. P. Lovecraftin kauhutarinat ovat joutuneet kärsimään elokuvamuotoon päätymisen. Re-Animator edustaa selkeästi näiden filmatisointien parempaa puolta. Lopputulos ei tosin juurikaan muistuta alkuperäisteosta, joka nykystandardeilla on melko kesy goottilaisvaikutteinen kauhutarina, vaan Gordonin näkemys tarinasta on yönmusta kauhukomedia runsaalla veripaltulla höystettynä. Hienointa Re-Animatorissa on sen asenne: vähän kuin Pahkasiassakin, liikkeellä ei todellakaan olla täysin vakavissaan, mutta vitsiä ei koskaan pilata tunnustamalla se, vaan ulospäin näytetään (haudan)vakavaa naamaa.

Harvoin on gore näin hauskaa. Re-Animatorista löytyvät monet tunnetuimmista splatter-kohtauksista ja katsoja saa samalla yökkäillä ja nauraa katketakseen… Irtopää nuoleskelemassa teiniä, kuristajasuoli, kahtia haljennut demonikissa, päätön ruho törmäilemässä päin seiniä… Juuri tällaisten hetkien vuoksi elokuvia kannattaa katsoa, sillä tällaista ei yksinkertaisesti tosielämässä näe. Efektejä on myös kiva katsoa, sillä nykyään nämäkin jutut tehtäisiin ehkä aidomman näköisesti, mutta huomattavasti vähemmällä tyylillä tietokoneen avulla. 1980-luvun lapsena Re-Animator on suorastaan ihastuttavan kotikutoisen näköinen, vaikka mistään huonolaatuisesta verenroiskuttelusta siis ei todellakaan ole kyse. Toteutus on muiltakin osin hienoa, musiikit luovat jännitystä yllättävän hyvin – vain jotta jännitys voisi sitten laueta äänen hohotukseen.

Vaan tuskinpa Re-Animator olisi niin hieno elokuva ilman Jeffrey Combsin mahtavaa suoritusta sekopäisenä, mutta aina viileän tyynenä Herbert Westinä. Miehen lakoniset, suorastaan puisevat repliikit luovat hämmästyttävän kontrastin ottaen huomioon että samaan aikaan päät irtoilevat. Miehen suorituksessa on jopa jotain brucecampbellmaista, vaikkakin Combs lähestyy hurmeherraansa huomattavasti tyynemmin ja näennäisen vakavasti, siinä missä Campbell oli ”Evil Deadissa” ennemmin äijämäinen sankari. Toisen muistettavan suorituksen tekee David Gale, joka tekee kaikkien aikojen ikimuistoisimman irtopääsuorituksen.

Jotain huonojakin puolia tästä löytyy, osa näyttelijöistä on aika amatöörimäisiä ja ennen lopun raatorallia iskee välillä orastava tylsyys joka syö elokuvan nautittavuutta välillä pahastikin. Mutta siitä huolimatta Re-Animator on aivan perhanan hyvä leffa. Vaikka se kaiken järjen mukaan ei ansaitsisi edes yhtä tähteä, niin siitä on myöskään vaikea olla pitämättä.

Pisteet:
Arvosteltu: 18.11.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Miihkali
Tähtääjä
118 arvostelua

Hullu tiedemies ja lääketieteen opiskelija, Herbert West, keksii aineen, joka herättää kuolleet eloon. Herbertin kokeisiin sekaantuu myös oppilaitoksensa paras opiskelija, Dan Cain. Kaksikko aloittaa kokeensa, ja soppaan sekaantuvan professorin (David Gale) takia homma muuttuu hieman mutkikkaammaksi.

Löyhästi H. P. Lovecraftin tarinaan perustuva kauhukomedia näyttää jo alkumetreillä mitä on luvassa. Veri roiskuu, paljasta pintaa ei puutu ja huumori toimii pysähtymättä. Kauhua ei välttämättä löydy siinä määrin mitä aihe antaisi olettaa, mutta en usko että kukaan lähtee tätä katsomaankaan täysin vakavissaan.

Re-Animator olisi voinut olla vain yksi splatterviritelmä muiden joukossa, mutta Jeffrey Combsin ja David Galen avulla se ponnahti suoraan yleisön suosikiksi. Re-Animator ei jarruta missään vaiheessa, vaan loppuun asti mennään kaasu pohjassa.

Veriefektit näyttävät yllättävän vakuuttavilta ja tekijät ovatkin ottaneet mukaan jokaisen mahdollisen tavan näyttää verta ja sisäelimiä. Nykyajan PG-13 kauhuviritelmät kalpenevat jo Re-Animatorin aloituskohtauksen rinnalla. Kun Gordon pääsee kunnolla vauhtiin, kukkahattutäditkin menevät sanattomiksi.

Pisteet:
Arvosteltu: 10.07.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

pasa
Käyttäjä
31 arvostelua

Dan Cain (Bruce Abbot) opiskelee yliopistolla kuolleiden parissa ja siinä sivussa suunnittelee yhteistä elämää tyttöystävänsä Meganin (Barbara Crampton) kanssa, kunnes miehen kämppikseksi tuleva lupaava tohtorinalku Herbert West (Jeffrey Combs) sotkee Danin elämän vetämällä tämän mukaan kokeisiinsa. West kun on sattunut kehittämään myrkynvihreän seerumin, joka palauttaa kuolleet takaisin elämään tuonpuoleisesta. Ikävä kyllä kyseinen prosessi ei ole täysin kivuton, ja pian koko kolmikko saakin tuntea kuoleman jälkeisen vihan ja yrittää pelastaa sen, mikä vielä on katastroofin kynnyksellä pelastettavissa.

Ensiksi pitää mainita, että Stuart Gordonin Re-Animatorilla ei ole periaatteessa mitään tekemistä H. P. Lovecraftin mainion teoksen "Herbert West: The Re-Animator" kanssa, mitä nyt sitten tohtori Westin nimi, päätön ruumis ja kuolleet herättävä ihmeseerumi. Ja itse asiassa ehkä tämä onkin vain hyvä, sillä Gordon on saanut omin avuin novellista väännettyä erittäin nautittavan splatter-komedian.

Aivan oikein, komedian, vaikka Lovecraftin teosten ja etenkään elokuvan esikuvana toimivan kirjan kanssa samassa lauseessa ei pahemmin nauramisesta voikkaan puhua. Leffaa voisi melkeinpä sanoa enemmänkin esikuvaksi splatter-kuningas Peter Jacksonin (joka sittemmin vetäytyi oman alueensa parista väsäämään umpisurkeita Lord Of The Ring-rainoja) Braindead-elokuvan esikuvaksi, sen verran hervotonta meno kuolleitten parissa on ja erityisesti lopun elävät suolet toivat myös valtaisien naurujen lisäksi hyvinkin paljon mieleen Aivokuolleen kattoa pitkin matkanneen peräsuolen. Ja kyllä sitä hymyillä sai muutenkin lähes koko matkan alusta lopputeksteihin asti.

Jos Re-Animator on onnistunut pikimustassa huumorissaan, on siinä myös panostettu kokonaisuuteen muillakin osa-alueilla kiitettävästi. Ohjaus on hyvää, vaikkakin välistä kamerakulmat saisivatkin vaihtua tiuhempaan tahtiin ja musiikki on omaa koomista tunnelmaansa luovaa hupaisaa renkutusta. Myöskin veriefektit on toteutettu mallikkaaseen 80-luvun tyyliin ja ovatkin oikein hienosti väsättyjä, tuoden vahvasti mieleen nimen Tom Savini ja ollen paljon aidomman oloisia kuin vaikkapa nykydigiefektit.

Näyttelijäkaarti aiheuttaa lähinnä vaivaantuneen pökkelömäisen tunnelman, lukuunottamatta Westin roolissa toimivaa Combsia, joka saa aidosti aikaan näkemisen arvoisen kuvan umpivinksahtaneesta tiedemiehestä ja jonka vihaiset ilmeet muita "tyhmiä" ja "ymmärtämättömiä ihmisiä kohtaan saavat varmasti hymyn nousemaan vakavammankin ihmisen huulille.

Mitäpä tästä oikein voi muuta sanoa...? Re-Animator on ihan mukiinmenevä, verenlentoon paljolti perustuva yönmusta komedia, joka ei varmasti tuota pettymystä genren ystäville. Mitään tukehtumisnauruja se ei aiheuttanut, kuten vaikkapa Braindeadin vanukas- tai vauvakohta, mutta ihan katsomisen arvoinen elokuva on nyt kuitenkin kyseessä. Leffan lyhyys tosin vähän masensi, olisi tätä pidempäänkin katsonut. Olisi kylläkin ollut ihan hauskaa nähdä, mitä oltaisiin saatu aikaan hieman vakavammalla otteella ja olemalla kirjalle uskollisempia, ainakin itselleni ammoisina yläasteaikoina kun tuo novelli oli hyvinkin jännittävää lukemista. Mutta tuskinpa maailma nyt paljosta jäi paitsi, kirjojen henkeä kun harvemmin saadaan filmille vangittua. Katsoppa ihmeessä vaikka tylsän sunnuntai-illan täytteenä, jollet nyt ole turhalla vakavuudella tai kyseenalaisella kukkahattutäti-moraalilla pilattu.

Pisteet:
Arvosteltu: 26.05.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

kurkkuharja
Käyttäjä
44 arvostelua

Lääketieteen opiskelija on keksinyt neonvihreän litkun, joka herättää kuolleet henkiin. Annostukset eivät vain tahdo osua kohdalleen ja vainajat yltyvät aggressiivisiksi. Seurauksena on sekasortoa oudolla huumorilla ja gorella höystettynä. Splatteria pukkaa.

H.P. Lovecraftin kauhutarinoihin löyhästi pohjaava Re-Animator on hullu tiedemies ˆkertomus sijoitettuna nykypäivän (80-luvun) Jenkkilän lääketieteen opiskelijoiden maailmaan. Herbert West on tulevana tohtorina sitä mieltä, että kuolema pitää voittaa keinoja kaihtamatta. Hemmo työstää kyseenalaisia kokeitaan Sveitsissä, kunnes saa herätettyä henkiin kuolleen proffan, mutta ikävin seurauksin. West potkaistaan takaisin Valtoihin, jossa hän tutustuu nokkelaan tulevaisuuden lupaukseen, Dan Cainiin (Bruce Abbott). West onnistuu voittamaan Cainin puolelleen, ja kaksikko käy taistoon kuoleman (ja kuolleiden) nujertamiseksi. Tarinan edetessä ruumispino kasvaa, ja ihmissuhteet ovat vähintäänkin vaarassa. Mutta täytyyhän tieteen eteen tehdä muutamia uhrauksia... kirjaimellisesti.

Vaikka Re-Animator esittelee melko läjän ruumiita ja repii niistä ehkä huumoriakin, tämä on astetta vakavampi tekele kuin esim. Peter Jacksonin leffat. Tahti ei ole niin vikkelää ja kauhun annetaan välillä rakentua niin kuin hyvään horroriin kuuluu. Silti kyseessä on a-luokan splatteri ja silloin kun roiskuu, niin roiskuu kunnolla. Efektit ovat hyvin väsättyjä ja onnistuvat paikoitellen jopa säväyttämään. Richard Bandin säveltämä, Psykon teemaa parodioiva musiikki antaa vihiä, ettei tätä leffaa pidä ottaa tosissaan. Mitä nyt roolisuorituksiin tulee, David Galen mustasukkainen professorihahmo jäi mieleen muutenkin kuin päätään kanniskelevana pikamestauksen uhrina.

Se aito ja alkuperäinen Re-Animator on hyvä kasari-splatter, joka pääsee DVD:llä oikeuksiinsa. En tiedä, löytyykö tätä Euroopan versiona, mutta R1-versiona on julkaistu THX-masteroitu kahden levyn Millennium Edition.

nimimerkki: Eternal Silence

Pisteet:
Arvosteltu: 17.01.2003
Katsottu: DVD

Arvostelija

Eternal Silence
Vieras