Plump Fiction (1997)
- Tuotantovuosi:
- 1997
- Ohjaajat:
- Bob Koherr
- Pääosissa:
- Colleen Camp, Julie Brown, Matthew Glave, Paul Dinnello, Robert Costanzo, Tommy Davidson
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 82 min
- Genret:
- Komedia
"Tuottajilta, jotka näkivät Pulp Fictionin, Reservoir Dogsin sekä Braveheartin..."
Kyseessä on siis pilkkaleffa, jossa on sekoitettu monia suosittuja elokuvia yhteen kasaan mustan komedian muodossa. Elokuva rankattiin aikoinaan 90-luvun skitsoimmaksi elokuvaksi. Pakko myöntää, se titteli sopii sille!
Kuitenkin tätäkin elokuvaa on mollattu vähän turhan paljon. Ei se niin huono ole, kuin mitä kriitikot antavat ymmärtää. Sen kanssa saa nauraa, mikäli omaa yhtä kieron mielikuvituksen kuin käsikirjoittaja/ohjaaja Bob Koherr.
Elokuvan näyttelijöitä on kritisoitu, mutta elokuvan tarkoitus on nimenomaan siinä, että näyttelijät ottavat rennosti eivätkä painaudu täysissä sielun ja ruumiin voimissa näyttelemisen synkkään maailmaan!
Suosittelen erittäin mustan komedian ja satiirin ystäville!
3,5 pistettä viidestä!
nimimerkki: Nightwolf
Arvostelija
Nightwolf
Vieras
Plump Fiction on onnettomin parodia koskaan. Se yrittää pilkata Pulp Fictionia mahdottomin huonoin vitsein. En ole Reservoir Dogsia ja Natural Born Killersiä nähnyt, mutta huomasin selkeästi, että nekin saavat pilkkakirveestä osansa. Katsojan aliarviointia on muuten havaittavissa, sillä aina kun nähdään jostain muusta, kuin Pulp Fictionista parodiaa, niin ruutuun lävähtää teksti, jossa lukee mitä on tarkoitus nyt parodioida. Juonta en nyt selosta, koska tästä sontaläjästä oli sellaista vaikea erottaa.
Rainan näyttelijät ovat varsin typeriä räyhäkoomikkoja. He eivät naurata ollenkaan. Kaiken lisäksi leffan vitsit ovat todella avuttomia, eikä niitä voi edes ymmärtää, jos ei ole nähnyt Pulp Fictionia. Myös Clerksin ja Forrest Gumpin kustannuksella yritetään pilailla, mutta elokuva töppii nuokin kohdat. Yksi erittäin hyvä vitsi tässäkin on, minkä ansiosta lävähtää tämä yksi piste. Tässä se vitsi on (älä lue tätä seuraavaa lausetta, jos haluat joskus katsoa tämän, sillä tämän parempaa vitsiä et tule leffassa näkemään): Leffaravintolassa lastenannoksissa on ateria nimeltä Woody (vai olisiko ollut jopa Woody Allen?) ja tuo kutkutti minun nauruhermojani todella kovasti. Muutenkin leffamaailmalle yritettiin irvailla, mutta eihän siinä muilla kerroilla onnistuta sitten yhtään.
Filmin takakansi kutsuu tätä 90-luvun skitsoimmaksi elokuvaksi, eikä mitkään sanat kuulemma pysty kuvailemaan tätä. Tuossa jälkimmäisessä väitteessä kotelo ainakin valehtelee, sillä eihän siihen tarvita kuin kaksi sanaa: Täyttä roskaa! Takakansi lupaili myös erotiikkaa. Sitä tästä on kuitenkin turha lähteä etsimään. Potkuakin luvataan, mutta eihän sitäkään löydy. Jos en olisi tätä vuokraamosta hakenut ja vähän raahaakin tähän laittanut, niin olisin jo noin viiden minuutin päästä sulkenut TV:n.
Plump Fiction kuulosti sen verran typerältä ja jopa hauskalta launtai-illan viihteeltä, etten voinut välttää tämän katsastamista. Teille, jotka ajattelette joskus samaa, kun jostain syystä tätä pitelette käsissänne videovuokraamon hyllyllä, niin toivottavasti tämä arvostelu on varoittanut teitä tarpeeksi. Jättäkää tämä hyllyyn ja ottakaa vaikka Van Dammea. Ei siis kannata pistää näppejänne tähän, jos ette tahdo todella tietää mitä tarkoittaa huono elokuva. Tämä ei edes ole huono, vaan jotain vieläkin pahempaa.
Tämä on siis aivan älyttömän onneton sketsikyhäelmä, jota ei voi suositella. Muutama OK juttu siellä täällä, mutta mahdottoman huonot näyttelijät ja turha kohellus jättävät ne varjoonsa. Vielä onnistutaan olemaan niin mahdottoman tylsiä, että hohhoijaa. Parodiat on aina OK, mutta tämä ei. Ei ollut ollenkaan mun juttu tämä Plumppi (kutsutaanhaan Pulp Fictioniakin joskus Pulpiksi), mutta ei varmasti monen muunkaan. Ei muuten kannata vielä sammuttaa videota lopputekstien kirmatessa ruutuun, sillä silloin nähdään vielä piloille menneitä kohtauksia ja ne ovat varmaankin pläjäyksen parasta antia.
Sitä paitsi Pulp Fictionia ei pilkata!























































