Paluu tulevaisuuteen
Keskiarvo
Arvostelut (5): 
Pikatuomiot (330): 
Oma pikatuomio
- Alkuperäinen nimi:
- Back to the Future
- Tuotantovuosi:
- 1985
- Ohjaajat:
- Robert Zemeckis
- Pääosissa:
- Christopher Lloyd, Crispin Glover, Lea Thompson, Michael J. Fox
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 111 min
- Genret:
- Komedia, Sci-fi
- Elokuvasarja:
- Paluu tulevaisuuteen, Paluu tulevaisuuteen II, Paluu tulevaisuuteen III
Paluu tulevaisuuteen oli mahdollisesti ensimmäinen elokuva, josta pidin niin paljon, että minun oli pakko katsoa se lukuisia kertoja kuukaudessa. Kyseisen rutiinin voima on kuitenkin hiipunut iän myötä, mutta silti Paluu tulevaisuuteen kuuluu ehdottomasti maailman parhaimpiin elokuviin. Siinä on joka katselukerralla niin paljon viehätysvoimaa, että täydellinen leffanautinto on taattu.
Eletään vuotta 1985. Hill Valleyssa asuva 17-vuotias Marty McFly (Fox) on tavallinen koulua käyvä teini. Hänellä on tylsä perhe, mutta iloa tuo hänen yksinkertaiseen elämäänsä tyttöystävä Jennifer. Eräänä päivänä Martyn tiedemiesystävä Emmet Brown (Lloyd) pyytää Martya tulemaan yöllä Twin Pines Mall -nimisen ostoskeskuksen parkkipaikalle todistamaan tieteellistä koetta. Martyn yllätykseksi "Doc" on keksinyt aikakoneen. Hän on aikomassa lähteä maailman ensimmäiselle aikamatkalle, mutta juuri ennen lähtöä Libyalaiset terroristit tulevat kostamaan, koska Brown varasti heiltä plutoniumia. Hän saa surmansa terroristien luodeista, jonka seurauksena pelästynyt Marty joutuu vahingossa vuoteen 1955. Siellä hän tapaa vanhempansa, mutta epäonneksi Martyn äiti rakastuu häneen. Martylla ei ole muita vaihtoehtoja kuin saattaa jollain keinolla vanhempansa yhteen, ja siinä sivussa yrittää päästä kotiinkin.
Paluu tulevaisuuteen on ehdoton mestariteos, jonka veroista ei mitä luultavimmin koskaan tulla enää tekemään tai näkemään. Koko BTF -trilogian ohjannut Robert Zemeckis voi ehdottomasti olla ylpeä ohjaamistaan elokuvista. Musiikit elokuvaan säveltänyt Alan Silvestri toimii ehdottomasti esikuvana muille elokuvasäveltäjille. Tehosteet ovat valmistumisvuoteen nähden erityisen hyvät, jonka todistaa esimerkiksi DeLoreanin siirtyminen toiseen aikaan, tai salamanisku kellotorniin. Näyttelijäkaarti on valittu mahtavasti; Michael J. Fox ja Christopher Lloyd ovat hieno seikkailupari ja Thomas F. Wilson osaa näytellä häijyä Biff Tannenia loistavasti.
Paluu tulevaisuuteen onnistuu elokuvana ilmiömäisen hienosti, ja se on ehdoton suunnannäyttäjä omassa kategoriassaan.
Pisteet:
Arvosteltu: 03.05.2008
Katsottu: Kotona
Kultainen 80-luku oli monien menestyselokuvien aikaa. Kun puhutaan käsitteestä "kasaripätkä", tarkoitetaan juuri tämän ajanjakson elokuvia. On huonoja, mukiin meneviä ja hyviä kasaripätkiä. Mutta sitten on sellainen elokuva kuin Paluu tulevaisuuteen. Ja se on tehty vuonna 1985. Mutta mihin ylläolevaan kategoriaan kyseinen leffa kuuluu? Vastaus: ei mihinkään. Paluu tulevaisuuteen on mahtava kasaripätkä.
Eletään vuotta 1985 Hill Walley- nimisessä pikkukaupungissa. Marty McFly (Fox) on aivan tavallinen 17-vuotias teinipoika. Tylsempää ei voisi elämä olla. Kunnes sitten Martyn pitkäaikainen tiedemiesystävä Emmet "Doc" Brown (Lloyd) yhtäkkiä soittaa ja pyytää Martya osallistumaan erääseen tieteelliseen kokeeseen. Martyn pettymykseksi Doc esitteleekin hänelle vain urheiluauton, DeLoreanin. Mutta se ei olekkaan mikä tahansa auto. Se on aikakone.
Doc todistaa asian Martylle, ja päättää lähteä aikamatkalle tulevaisuuteen. Mutta juuri kun hän on lähdössä, niin Libyalaiset terroristit ilmaantuvat paikalle aseet laulaen. He ovat päättäneet kostaa Docille, joka on huiputtanut heiltä plutoniumia. Ja Doc saakin surmansa terroristien luodeista. Marty menee paniikkiin ja hyppää DeLoreaniin. Hän ei muista, että auto on myös aikakone ja epäonnekseen joutuu vuoteen 1955. Siellä Marty ehtii heti sotkea asioita. Hän menee sössimään isänsä ja äitinsä välit ja samalla hänen äitinsä ihastuu häneen. Ja asiahan on niin, että jolleivat hänen vanhempansa ikinä tapaa, eivät he voi tehdä lapsiakaan. Martyn täytyy siis jollain ihmeen konstilla usuttaa vanhempansa yhteen, muuten hän ei ikinä tule syntymäänkään!
Paluu tulevaisuuteen-elokuvasta tuli yksi 80-luvun menestyneimmistä elokuvista, joka poiki myöhemmin myös kaksi hyvää jatko osaa. Elokuva on mahtavaa kasariviihdettä ilman mitään turhia bröystäilyjä. Siihen jää vahvasti koukkuun heti ensimmäisestä katselukerrasta lähtien. Siis mitä parempaa viihdykettä lauantai-illan ratoksi voisi kuvitellakkaan? Jokainen näyttelijäsuoritus on ehdottomasti hatunnoston arvoinen.
Michael J. Fox on oikeasti teinin näköinen, vakka on 24-vuotias! Ja Loyd näyttää oikeasti höpsähtäneeltä tiedemieheltä. Ja kaikkihan tietävät Robert Zemeckisin ohjaajan taidot. Puhumattkaan Steven Spielbergistä tuottajana. Tämän leffan voisi tiivistää vain yhteen lauseeseen: Mahtava kasariviihteen mestariteos, höystettynä Zemeckisin upealla ohjauksella, ja näyttelijöiden mahtavilla suorituksilla! Tämä elokuva tullaan muistamaan vielä pitkään.
nimimerkki: Tolppanen
Pisteet:
Arvosteltu: 14.08.2005
Katsottu: DVD
Paluu tulevaisuuteen -trilogia on ehkä yksi elokuvahistorian kuuluisimmista leffatrilogioista. Vaikka yksikään osa ei ole huono, on ensimmäinen osa silti ylivoimaisesti paras ja edelleen upea elokuvakokemus.
On vuosi 1985. Marty McFly (Michael J. Fox) on teini-ikäinen, muusikon urasta haaveileva kloppi. Perhe ja suku ei ole kovinkaan kehumisen arvoinen. Äiti on laiska, huonosti säilynyt kyynikko ja isä varsinainen nössö. Eno on vankilassa ja perheen elämä on kurjaa. Pientä iloa elämään tuo tyttöystävä Jennifer ja höperöhkö tiedemies "Doc" Emmet Brown (Christopher Lloyd).
Eräänä päivänä Docilla onkin artylle jotain näytettävää. Sepä ei olekaan sen enempää eikä vähempää kuin aikakone, DeLoreanin muodossa. Valitettavasti auto kulkee plutoniumilla ja tottakai proffa oli varastanut plutoniumin Libyalaisilta terroristeilta. Kuten arvata saattaa, hyökkäävät terroristit Martyn ja Docin kimppuun ja takaa-ajon tiimellyksessä Marty päätyy aikakoneella vuoteen 1955.
Paluu tulevaisuuteen on ehdottomasti yksi parhaista koskaan näkemistäni viihde-elokuvista. Siinä on huumoria, seikkailua, jännitystä, toimintaa ja romantiikkaa. Parasta siinä on, että se ei yritä olla mitään muuta kuin puhdasta viihdettä.
Näyttelijäsuoritukset ovat loistavia. Erityismaininnan ansaitsee ainakin Christopher Lloyd, joka näyttelee loistavasti höperöä tiedemiestä. Parempaa miestä ei rooliin olisi voinut löytyä. Myös Michael J. Fox on hyvä Martyna ja hänen kommelluksilleen saa aina nauraa. Muutkin näyttelijät kuten esimerkiksi Thomas F. Wilson pärjäilevät hyvin rooleissaan.
Vitsit ovat elokuvassa hyviä ja aiheesta puristetaan lähes kaikki mahdollinen irti. Vaikka elokuva on suurilta osin komedia, se osaa olla myös aika jännittävä. Erityisesti loppukohtauksessa sydämeni alkoi pamppailla lujaa ensimmäisella katselukerralla. Zemeckis ohjaa pätkän loistavasti ja tämä onkin ehdottomasti yksi hänen parhaita tekeleitään.
Paluu tulevaisuuteen sai Oscar-ehdokkuusen parhaasta käsikirjoituksesta, enkä yhtään ihmettele miksi. Käsikirjoitus on nimittäin kaikinpuolin loistava ja täynnä pikku jippoja. Monta kertaa saa nauraa leffassa esiintyville yllättäville kohtauksille ja erityisesti loppupuolella elokuva puhkeaa kukkaan. Harva muu on pystynyt luomaan näin täydellisyyttä hipovaa viihdettä.
DVD:n ekstrat ovat mainioita. Mukana on mm. Making of, traileri, poistettuja ja pilalle menneitä kohtauksia sekä paljon muuta. Valikotkin ovat suhteellisen hienoja. Kaiken kaikkiaan trilogiapakkaus on todella upea julkaisu ja leffat pääsevät siinä arvoonsa.
nimimerkki: Elokuvafriikki
Pisteet:
Arvosteltu: 13.06.2005
Katsottu: DVD
Arvostelija
Elokuvafriikki
Vieras
Marty McFly (Michael J. Fox) on tavallinen 17-vuotias poika, jolla on iloja ja suruja: Perhe on täynnä luusereita ja vararehtori on iloinen kuin eunukki ilotalossa aina kun näkee Martyn. Iloa taas elämään tuovat tyttöystävä ja hieman höpsö tiedemies Doc Brown (Christopher Lloyd). Eräänä iltana Doc väittää keksineensä aikakoneen ja Marty rientää todistamaan tätä historiallista tapahtumaa. Kone on kyyhätty DeLoreanista ja toimii todellakin, mutta plutoniumilla, jota ei ole saatavissa tavallisilta huoltiksilta vaan Doc oli lupautunut tekemään Libyalaisille pommin, mutta ei tehnytkään. Sekös Libyalaiset suututti ja pakoon ajaessaan DeLoreanilla Marty päätyy vuoteen 1955.
Siellä hän sattuu katkaisemaan kierteen jonka myötä hänen äitinsä ja isänsä olisivat päätyneet yhteen. Mitäs tämä merkitsee? No sitä että Marty ei synnykkään jos ei järkkää äitiä ja isää yhteen. Tietenkin pitäisi päästä kotiinkin, mutta vuoden 1955 Docia on uskoteltava ja eipä paljoa auta että Ronald Reagan 50-luvulla ollut B-luokan leffojen näyttelijä on 80-luvulla presidentti.
Jokainen on oikea ihminen paikallaan tässä elokuvassa. Fox näyttää ihan oikealta 17-vuotiaalta vaikka ei ole pärstävärkki muuttunut paljoa 18 vuodessa. Ja hän vetäisee myös hyvän kolmoisroolin jokaisena McFlyn pesueen lapsena. Lloyd taas Albert Einstein-lookeineen on kuin hieman höpsön tiedemiehen roolimalli. Lisää kiinnostusta tuo kun kaikki Martyn tekemä vaikuttaa tulevaisuuteen. Hän hyödyntääkin tätä antamalla nuorelle isälle potkua onnistua sarjakuvapiirtäjänä ja sekös näkyy, kun palataan kotiin. Tietenkin tällaisia suuria muutoksia pitäisi välttää, mutta houkutus on liian suuri. Ei isän muutos onnistu tavallisin keinoin vaan eräs TODELLA tunnettu avaruuden henkilö kävi pikavisiitillä. Vinkki: Tyyppi ilmestyi eräässä elokuvassa mustiin pukeutuvana, pahuuden perikuvana, jolla hengitys rahisee kuin astmaatikolla. Robert Zemeckis on puristanut kaiken mahdollisen irti mitä aiheesta saa. Väärinkäsityksiä ei puutu vuonna 1955 varsinkin kun tahtoo tilata juotavaa kahvilassa.
Elokuva poiki 2 jatko-osaa. Toisen tekemiseen meni 4 vuotta (!) ja se oli aika epäreilua niiden kohdalla jotka joutuivat odottamaan sen ajan, mutta 3 osa tehtiin vuodessa ja veikkaan siksi koska tiedettiin ettei ykkösosan tasolle päästä, joten ei odotuteta kansaa niin paljon. Erikoistehosteet eivät ole mitään maailman parhaita, mutta ei niitä tarvita kun on hyvä tarina ja hyvät näyttelijät. Nyt ei muuta kuin äkkiä kauppaan ja takaisin kotiin nauttimaan todella hyvästä elokuvasta.
Pisteet:
Arvosteltu: 01.02.2003
Katsottu: VHS
Johan tätä on odotettu: Paluu tulevaisuuteen-elokuvat ovat vihdoin löytäneet tiensä DVD:lle yhdessä keräilyboksissa, joka on vieläpä toteutettu esimerkillisesti. Ensimmäinen kiekko sisältää aloitusosan lisäksi mummoassa mukavasti dokumentteja, kuvagallerian sekä poisleikeltyjä ja pilallemenneitä kohtauksia.
Elokuvahan se kuitenkin on tärkein. Michael J. Foxin esittämän Marty McFlyn työskentely sopivasti kajahtaneelle tiedemies Emmerett Brownille (Christopher Lloyd) osoittautuu odotettua vaivalloisemmaksi, kun Marty joutuu aikakoneella vuoteen 1955. Menneisyyteen sekaantumisella voi olla kohtalokkaat seuraukset, ja Marty saakin tehdä töitä kaksin käsin varmistaakseen syntymänsä tulevaisuudessa.
Juoni ei ole liian utopistinen, ja se onnistuu silti pitämään katsojaa jännityksessä. Hyvä käsikirjoitus reväyttää myös nauruhermoja pahasti - ja kukapa meistä ei joskus haluaisi nähdä millaisia omat vanhemmat olivat nuorena.
Aloitusosankin vahvin lenkki on kuitenkin leffan rakastettavat ja aidot roolihahmot, kuten tohtori Brown, Marty sekä hänen vanhempansa ennen ja jälkeen. On väärin kutsua Paluuta tulevaisuuteen pelkäksi tieteiselokuvaksi, koska sen viehätys piilee juuri sen monipuolisuudessa.
DVD-jälki on upeaa, vuodesta 1985 on tehty myös teknisesti aimo harppaus tulevaisuuteen. Restauroitu kuva on iloksi silmille, ja DTS-ääniraita korville. Teknisen jäljen lisäksi muhkeat extrat ovat oikeasti mielenkiintoisia, ja kaikki suomennettuja kommenttiraitaa myöten.
Trilogian ensimmäinen osa onkin sitten se kaikkein paras. Eihän tämä ole oikeastaan muuta kuin hömppäviihdettä, mutta loistavaa sellaista. Nostalginen viihdepläjäys puree yhä, eikä jätä tänäänkään ketään kylmäksi.
Pisteet:
Arvosteltu: 31.01.2003
Katsottu: DVD
