Klo 15:10 lähtö Yumaan

Vuonna 2007 tehtiin yllättävän paljon western-tyyppisiä elokuvia. Etunenässä Oscar-gaalan tyhjentäneet Menetetty maa ja There Will Be Blood. Ei saa unohtaa myöskään Jesse Jamesin salamurhaa pelkuri Robert Fordin toimesta. Yksi -07 vuoden western-elokuvista oli myös Russell Crowen ja Christian Balen tähdittämä Klo 15:10 lähtö yumaan. Ohjaajana toimii elokuvan Walk The Linen ohjaaja James Mangold.

Ben Wade (Crowe) on pahamainen lainsuojaton, joka ryöstelee Arizonan rautatien rahankuljetusjunia ja sun muuta arvokasta. Dan Evans (Bale) on taas jalkansa menettänyt sotaveteraani, jonka maatilalla ei viher paista, lehmiä on vähän ja tuottoa sitäkin vähemmän. Kun Wade saadaan vangittua pitkän operaation jälkeen tulee kutsu Yumasta. Ben Wade on tuotava elossa kello 15:10 lähtevään junaan, joka vie Waden oikeuteen Yumaan. Saattajia tarvitaan, sillä Waden häijy rosvojoukko yrittää raivoisasti saada pomonsa vapaaksi hinnalla millä hyvänsä. Kun saattajista on pulaa, Evans suostuu lähtemään mukaan palkkiota vastaan, jotta saa maatilansa kukoistamaan. Matka Yumaan on täynnä vaaroja, ja jokaisen miehen henkikulta alkaa olla yhä ohuemman langan varassa.

Klo 15:10 lähtö Yumaan ei ole mikään surkea elokuva. Vastakohdaksi täytyy sanoa, ettei se ole mikään täydellinenkään. Hyvän fiiliksen se kuitenkin jättää katsomisen jälkeen. Eipä olla aikoihin nähty vanhaa kunnon Western-äijämeininkiä. Revolverit paukkuvat hurjaan tahtiin. Vauhtia ja mäiskettä tästä ei todellakaan puutu.

Elokuvasta löytyy kuitenkin myös erinomaista kehuttavaa. Nimittäin musiikkipuoli ja äänisuunnittelu. Niiltä osa-alueilta elokuva olikin Oscar-ehdokas. Marco Beltram on luonut todella upean ja lumoavan musiikin taustalle. Musiikki vaihtuu toimintakohtauksissa nopeatempoiseksi ja "Hyvät, pahat ja rumat" tyylinen ujellus kuuluu hiljaisten hetkien tunnelmaksi.

Russell Crowe saa myös Ben Waden rooliin vivahduksen sympatiaa ja inhimillisyyttä, vaikka mies on täysiverinen tappaja, sekä pahamaineinen lainsuojaton. Crowe rooli toimii hienosti, samoin kuin myös Christian Balen rooli vähäsanaisena, jalkansa menettäneenä sotaveteraanina, jolla elämä ei oikein kukoista parhaimpaan malliin. Tämä kaksikko luo sopivan aisteikkaan tunnelman elokuvalle.

Klo 15:10 lähtö Yumaan ei ole vuoden täydellisimpiä elokuvia, mutta on parhaimmistoa hyvän, vanhan kunnon western-fiiliksen luojana.

Pisteet:
Arvosteltu: 21.06.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Muumipappa
Käyttäjä

Nyt kun taannoinen western-genre on tekemässä pientä combackia, niin kortensa tuo myös kekoon James Mangold (Copland, Identity) ohjaamalla uusintaversion vuoden 1957 lännkäristä Armoton Ase – tällä kertaa muutettuna alkuperäiseen nimeensä Klo 15:10 Lähtö Yumaan. Russell Crowen ja Christian Balen tähdittämän länkkärin tulos on viihdyttävää ja toimivaa viihdettä, mutta jää hieman hiljattain ilmestyneen Jesse Jamesin Salamurhan jalkoihin.

Kovia sodassa kokenut Dan Evans (Bale) elelee Arizonassa, jonka maiden läpi on tulossa rautatie. Samoihin aikoihin saadaan kiinni kuuluisa rikollinen Ben Wade (Crowe), jota odottaa Yuman vankilassa hirttotuomio. Evans löytää itsensä saattueesta, joka kuljettaa Wadea 15:10 lähtevään junaan Yumaan. Matkalla on myös mukana kostonhimoinen McElroy (Fonda), lääkäri Potter (Tudyk) ja kaupungin arvostettu mies Tucker (Durand). Matka saa koko ajan ikävyyksiä, kun Waden oikeakäsi Charlie Prince (Foster) tekee kaikkensa, jotta pomo saataisiin vapaaksi.

Klo 15:10 Lähtö Yumaan on toimiva Western, jopa tälläisen remake villityksen keskellä. Monessa genressä soppaa sekoittanut James Mangold onnistuu luomaan aitoa western-henkisyyttä ja repäisevän tarinan kahdesta miehestä, joiden välillä syntyy erikoinen luottavuusside, vaikka ovatkin lain eri puolilla. Vaikka kestoa tuleekin yli kaksi tuntia, niin näin hyvin tehdyssä ja viihdyttävässä wasternissä se ei tunnu missään, kun sunvantoja ei juurikaan matkalle satu. James Mangold luo Arizonan aavikoista hienoja kuvia kaikkine kuivine ja karuine kuvineen, ja tässä pääsee hieno audiovisuaalisuus huippuunsa.

Ruutia palaa ja ruumita tulee runsain mitoin, joka tietenkin kuuluu osaltaan westernin maailmaan. Eli Klo 15:10 Lähtö Yumaan on mukavaa äijäilyviihdettä, sillä näiden kahden miehen matkassa ei naisille juurikaan tilaa löydy. Grethen Mol ja Vinessa Shaw jäävät ikävästi paitsioon. Russell Crowe ja Christian Bale ovat varmalla vaihteella rooleissaan. Varsinkin Crowe tekee hyvän roolin pahiksena, jonka Ben Wade -hahmo on sopivan arvaamaton pahis. Psykopaatin rooleihin erikoistunut Ben Foster jatkaa samalla linjalla psykoottisena Charlie Princenä. Peter Fonda on onnistuneessa vedossa palkkionmetsäsätäjänä.

Kokonaisuutena Klo 15:10 Lähtö Yumaan on viihdyttävä ja toimiva toiminallinen western ja onnistunut uusintaversio.

Pisteet:
Arvosteltu: 17.05.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

andy
Käyttäjä

2000-luvulla westerniä – rohkea veto. Varsinkin kun kyse on perinteisistä perinteisin western. On hyvä, on paha, on sheriffi ja muutama inkkarikin.
Christian Balen esittämä Dan Evans elää taloudellisen selviytymisen rajamailla ja seudun mahtiukolla on kuristusote perheen elannon tuotannosta. Vettä karjalle ei enää liru, kun patruuna on padonnut joen ja taannoista velkaa ei köyhä maatilallinen ole pystynyt luvatusti suorittamaan. Niinpä tilallisen karjarakennus toimii juhannuskokkona eräänä yönä.
Samaan aikaan alueelle tulee rieuhumaan roistojen roisto pahislaumoineen. Heidän kohteena ei kuitenkaan ole maatiloillaan riutuvat perheet vaan rahakuljetus. Dan Evans sattuu todistamaan pahisten ryöstöretkeä ja erinnäisten sattumusten kautta pahisjengin päällikkö Ben Wade (Crowe) on kiikissä ja jalkapuoli-Evans on sotkeutunut hänen kuljettamiseen Yumasta klo 15.10 lähtevän junan vankikuljetukseen. Saattomatka taitetaan tietysti ratsain ja perässä on pahiksen jengi vapauttamisaikeineen ja matkan varrella väijyvät muut vaarat.

Tarina pohjautuu Elmore Leonardin novelliin. Kirjaa en ole lukenut mutta voisin olettaa että lopputulos filminä poikkeaa hengeltään radikaalisti alkuperäistekstistä. Leffassa satiirinen huumori ei tule tyylillä esille, vaan meininki on kieli poskessa tehtyä westerniä jossa huumori ja satiiri pilkahtaa vain ajoittain. Uskoisin että lopputulos ei vastaa haluttua. Mistä sitten kiikastaa?

Syy on Christian Balessa. Hänen hahmossaan on huumoria yhtä paljon kuin rautalapiossa. Jäykähkö näyttely korostaa kurjuutta, ja hyvän ja pahan välinen suhde on rakennettu kärsijän terapiamatkaksi. Crowe sen sijaan vetää roolin johon on saatu oikeaa henkeä mukaan, samoin kuin pahisjengin pahimpaan öykkäriin – ja useisiin muihin hamoihin. Mutta ei Balen esittämään. Se on sääli sillä puujalkainen maatilallinen joka haluaa päästä ikuluuserin osasta ulos, olisi tarjonnut oivan kattauksen ironialle. Mutta kun ei. Bale on liian vakavasti liikkeellä. Ei kaikkien roolien tarvi olla harmaan vakavia luonnerooleja.

Tarina sinänsä on nähty ja kuultu useaan otteeseen. Hevos-roadmovie jossa vankia roudataan läpi inkkarilaaksojen on tuttua kauraa, kuten äijäjutustelut iltanuotiolla tai rumat kyläläiset laudoitetulla saluunaraitilla. Stoori ei olekaan tämän elokuvan pointti vaan että perinteinen western on herätetty henkiin. Armoton Eastwoodeineen painii eri sarjassa mutta keskiraskaassa sarjassa Yuma pärjäilee mojovasti. Kunhan muistaa suodatella Balea matkan varrella.

Pisteet:
Arvosteltu: 22.12.2007
Katsottu: Teatterissa

Arvostelija

Viljami
Ylläpitäjä