Huominen ei koskaan kuole (1997)

Tällaisia toimintasekoiluja on kolmetoista tusinassa.

Jaahah... Jälleen kerran Kolmas maailmansota kolkuttaa ovella vaihtoehtotodellisuudessa, jossa Britannia ei ole menettänyt suurvalta-asemaansa. James Bondilla (Brosnan) on vain kaksi päivää aikaa ratkaista juttu tai käy huonosti. Elokuva siis kasaa Bondin kaikkein kliseisimmät juonikuviot yhteen, ja koko paketti kruunataan Timothy Daltonin jälkeen kaikkien aikojen huonoimmalla, karismattomimmalla ja ärsyttävimmällä Bondilla eli Pierce Brosnanilla. Minulla ei sinänsä ole mitään Bond-leffojen tiettyä kaavamaisuutta vastaan - päinvastoin, elokuvasarjan tietyt pysyvät elementit ovat koko sarjan ja myös yksittäisten elokuvien koossapitävä voima, ja hyvän ja pahan taistelu on ihan hyvä tarinan perusidea - mutta Huominen ei koskaan kuole ei yksinkertaisesti onnistu tuomaan Bond-elokuvien konseptiin mitään uutta.

Juoni on käsittämätöntä huttua. Kuinkahan moni media-alan suuryrityksen omistaja juonii sodan vain jotta saisi lehdilleen lisää levikkiä. Lisäksi stoori leviää joka suuntaan ja Bond-säntäilee ympäri maailmaa tuhoamassa paikkoja ilman sen kummempaa syytä. En myöskään pidä Brosnan-Bondien haudanvakavasta asenteesta. Onhan niissä nyt vähänlaisesti huumoria, mutta Conneryn ja Mooren elokuvat erottuivat edukseen agentti- ja toimintaseikkailujen massasta juuri omaperäisyydellään ja kepeällä otteellaan. Brosnanin kauden tekeleitä taas leimaa se, että ne on tehty "vakavammin", mikä tämmöisen räiskeen keskellä lähentelee puuduttavuutta. Jos asiaa haluttiin lähestyä ei-niin-humoristisesti, olisi kannattanut valita "Casino Royalen" ja Daniel Craigin aikustunut ja hienovaraisempi tyyli. Tällaisia toimintasekoiluja kun on kolmetoista tusinassa.

Oli tässä kuitenkin pari hyvääkin ajatusta. Saksalaisittain puhuva, erikoiseen kidutukseen erikoistunut pahiksen apuri on aika hauskaa seurattavaa ja tuo tuulahduksen vanhojen Bondien ajoittaisesta komediasta. Muilta osin Huominen ei koskaan kuole onkin sitten vähän väsähtänyt ja turhan vakavissaan tehty äksön-pläjäys.

Miihkali
Tykittäjä, 160 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 02.08.2008
Katsottu: Kotona

Kokonaisuus on erittäin hauska ja viihdyttävä, ilman Bondilta odotettavaa kovuutta ja karkeutta.

"Mr. Wallace, call the President. Tell him if he doesn't sign the bill lowering the cable rates, we will release the video of him with the cheerleader in the Chicago motel room. "

James Bond joutuu keskelle kansainvälistä kriisiä. Kiinan ja Iso-Britannian välille on kehittymässä kriisi ja M (Judi Dench) epäilee että asiasta häiritsevän nopeasti reagoinut Elliot Carverin (Jonathan Pryce) mediasyndikaatti liittyy asiaan jotenkin. Bond saa tehtäväkseen ottaa urkkia teitoja ja hyödyntää tarpeen mukaan suhdettaan Carverin vaimoon, Parisiin (Teri Hatcher). Carverilla on sormensa pelissä, sen todistaa Bondiin itseensä kohdistuva hyökkäys ja jäljittäessään kriisin aloittanutta taistelulaivaa Bond törmää Kiinan tiedustelupalvelun agenttiin, Wai Liniin (Michelle Yeoh) joka tutkii samaa asiaa ja saatuaan epävirallista apua myös CIA:n Jack Waden (Joe Don Baker) kautta ja joutuu avoimeen sotaan mediagurun kanssa. Siitä asiat vain kiihtyvät ja Bond tekee Carverin hullusta manipulaatiosuunnitelmasta silppua ja myös itse Carverista siinä samassa hälinässä. Lopuksi paukkuu Carverin kaappimainen henkivartija Stamper (Götz Otto) ilmaan ja kriisi pysähtyy juuri kun se oli alkamassa äärimmäisen kiinnostavaksi.

"And after he signs the bill, release the tape anyway. "

Pitkään Bond-saagaa tuottaneen Albert R. Broccolin siirryttyä manan majoille hyppäsi tämän tytär Barbara Broccoli tuottajaremmiin ja toimittaa juuri sitä mitä Bond itsekin toteaa elokuvan roistolle: kansalle sitä mitä se haluaa. Bond-elokuva tarkoittaa toimintaa, eksoottisia paikkoja, hullu roisto, ovela juoni hullulta roistolta, roistolla on kovanaamakätyri, naiskauneutta ja mustaa huumoria. Sitä kaikkea on tarjolla painopisteen ollessa toiminnassa ja mustassa huumorissa, mutta kaikkia muitakin on mukana.

"But you're just in time to help me finish writing the inaugural story, Your obituaries. "

Pierce Brosnan tekee hyvää työtä, vaikka juoni eteneekin hieman liian kiihkeällä tahdilla ollakseen täysin ymmärrettävä. Michelle Yeoh hyödyntää kungfu-leffojen kokemusta täysillä ja ei todellakaan ole mikään avuton kaunistus, vaan niitä toimeliaampia, aggressiivisempia Bond-kaunistuksia jotka pärjäävät myös pelissä missä hihaan kätketyt kortit määräävät voittajan. Teri Hatcher on se heikompi kaunistus, jonka poistaa pelistä suorastaan absurdi tohtori Kaufman (Vincent Schiavelli), chakra-kidutuksen ja julkkisten yliannostusten asiantuntija ja oikeustieteen professori, jonka taidoille on suurta kysyntää.

"I am a professor of forensic medicine. Believe me, Mr. Bond, I could shoot you from Stuttgart und still create ze proper effect. "

Jonathan Pryce suorittaa työnsä roistona hieman liian hauskalla tavalla. Huumoria on mukana enemmän kuin paljon ja se vähentää hahmon uhkaavuutta liikaa, vaikka Carverin rentoa replikointia on nautinnollista seurata. Bond-pahikseksi ei oikein sovellu, vaikka suorituksessa ei ole mitään vikaa ja Carver vaikuttaa isolta lapselta, vaikka hänen suunnitelmansa aiheuttavatkin kuolemia enemmän kuin käsiin mahtuu. Götz Otto tämän kaappimaisena henkivartijana, Stamperina murjoo ja ammuskelee tehokkaasti, joskin jää harmillisen vähälle huomiolle kerronnassa.

Kokonaisuus on erittäin hauska ja viihdyttävä, ilman Bondilta odotettavaa kovuutta ja karkeutta.

Jurpo
Tähtääjä, 624 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 02.02.2009
Katsottu: Kotona

Tulee olo, että tämä Bond on tehty vain siksi, että kassakoneet saataisiin laulamaan iloisesti.

Etelä-Kiinan merellä Kiinan ilmavoimat ja Brittien laivasto joutuu keskenään pieneen rähinään. Maat syytelevät toisiaan ja kolmas maailmansota on lähellä. Brittien tiedustelupalvelu kuitenkin uskoo, että mediamoguli Carver (Pryce) on koko homman takana. He lähettävätkin James Bondin (Brosnan) tutkimaan asiaa. Ja Bondilla on vain 48 tuntia aikaa tutkia juttu.

Vähän vaikea käsittää, miksi tämmöinen pläjäys on tehty. Tätä katsellessa tulee olo, että tämä Bond on tehty vain siksi, että kassakoneet saataisiin laulamaan iloisesti. Tämä on selkeästi Bondien huonompaa osastoa. Ei tämä kuitenkaan ihan huonoin Bond sentään ole. Tosin tämä on Brosnanin toiseksi huonoin Bond Die Another Dayn jälkeen.

Ensinnäkin juoni ja käsikirjoitus oli kasattu hätäisesti. Juoni on vähintäänkin sekava ja se kulkee varsin poukkoilevasti. Bond vain rynnii paikasta toiseen. Juonessa ei ollut muutenkaan paljon tolkkua. Ei ole mitenkään älykäs idea pistää jotain mielipuolta mediamogulia aloittamaan sota, jotta hänen lehdet ja TV-uutiset saisivat jutunjuurta. Myöskää käsikirjoituksessa ei ollut paljonkaan järkeä. Bond vain heittelee kuivia vitsejä. Ovathan Connery ja Moorekin laukoneet kuivia vitsejä, mutta tässä Brosnanin vitsit ovat yhtä kuivia kuin Saharan autiomaa. Ja toteutus oli aika onneton. Ainoa tarkoitus oli vain tuhota paikkoja. Etenkin takaa-ajo Saigonissa oli varsin naurettavaa katseltavaa.

Hahmopuolikaan ei oikein toimi. Elliot Carver on Bond-pahikseksi varsin tylsä ja ajoittain jopa ärsyttävä. Eikä myöskään Carverin näyttelijä Jonathan Pryce auta tässä asiassa yhtään. Muutkaan pahikset eivät ole yhtään sen vakuuttavampia. Pierce Brosnan hoitaa homman kuitenkin varsin tutulla rutiinilla. Myöskin useimmat muut näyttelijät hoitavat hommansa varsin hyvin.

Ville
Tähtääjä, 480 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 24.06.2005
Katsottu: DVD

Mukana on myös yksi paha germaani, joka nostattaa suorastaan nostalgisia viboja.

Kun Bondin mammuttiviholliset on kuopattu, nousee vielä yksi iso pahis uhkaamaan maailmanrauhaa: media. Kiitettävästi vanhalla Bondin kaavalla kulkeva elokuva tuntuu toimivimmalta vasta parin katselukerran jälkeen.

Kun uutisissa ei ole tarpeeksi verta ja mättöä, mediamoguli Elliot Carver (Pryce) päättää käynnistää kolmannen maailmansodan ihan ite. Bond, James Bond, on kärppänä ukkelin kintereillä, sillä muut isot pojat (ja tytöt) eivät jostain syystä halua leikkiä sotaa.

Brosnanilla on tarpeeksi virnettä suupielessä ja mediamogulin vaimo (Teri "Lois Lane" Hatcher) tarpeeksi hemaiseva, jotta vanhat Bondit tulevat helposti mieleen tätä katsoessa. Ruutia on vain käytetty enemmän ja menossa ollaan niin tiukasti etukenossa, ettäh. Mukana on myös yksi paha germaani, joka nostattaa suorastaan nostalgisia viboja.

Erityisen maininnan ansaitsee Jonathan Pryce pääkonnana. Mies venyy rooliin kuin rooliin, jopa kaiken tämän teknohäslingin keskellä pieni ja harmaa äijä onnistuu luomaan vanhoihin Bond -konniin verrattavan suurpahiksen. Ei totisesti mikään helppo homma.

Söpö
Ylläpitäjä, 695 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 27.11.2002
Katsottu: Kotona