Borat
Keskiarvo
Arvostelut (7): 
Pikatuomiot (198): 
Oma pikatuomio
- Alkuperäinen nimi:
- Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan
- Tuotantovuosi:
- 2006
- Ohjaajat:
- Larry Charles
- Pääosissa:
- Ken Davitian, Sacha Baron Cohen
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 84 min
- Genret:
- Komedia
Borat Sagdiyev (Cohen) on hassunhauska journalisti, joka aikoo lähteä ystävänsä Azamatin (Davitian) kanssa Yhdysvaltoihin oppimaan uusia tapoja ja kulttuuria TV-kameran seuratessa. Borat yrittää parhaansa mukaan sopeutua uuteen ympäristöön ja uusiin ihmisiin, mutta se ei olekaan niin helppoa.
Borat erottuu selvästi muista samaan aikaan tehdyistä komediaelokuvista. Se tempaa mukaansa alkuminuuteista lähtien ja saattaa homman loppuun onnellisesti. Elokuvaan on saatu muutamia kohuhenkilöitä julkisuudesta, josta hyvä esimerkki on Pamela Anderson, jota Borat yrittää epätoivoisesti saada vaimokseen.
Ohjaustyö luistaa hienosti ja Sacha Baron Cohen sopii mahtavasti Boratin rooliin. Elokuvasta löytyy rutkasti positiivista kerrottavaa, mutta löytyy siitä myös ei-niin-hyviä-juttuja. Joissain kohdissa Borat sortuu liialliseen hehkutukseen ja revittelyyn. Muuten palat loksahtavat kohdalleen hyvin.
Borat tarjoaa hienon komediaelämyksen, joka pistää nauramaan monesti.
Pisteet:
Arvosteltu: 27.04.2008
Katsottu: Kotona
Katselin Subilla pari vuotta sitten esitetyn kehutun koomikon Sacha Baron Cohenin debyyttileffan Ali G:n. Se ei vakuuttanut. Aiemmin esitettyä tv-showta ei tullut tsiigailtua mutta siinäkin kuulemma esiintynyttä Boratia katseli oikein mielellään. Ali G:n porno- ja eritehuumori saa riittää.
Borat on Kazakstanista kotoisin oleva journalisti. Kazakstan on köyhä sisäsiittola, jossa miestä ylennetään, naista alennetaan ja juutalaisia inhotaan viimeiseen asti ja sivistys on tyhjä sana. Maan ainoa ylpeydenaihe lienevät laadukkaat prostitoidut ja siellä keksityt kengännauhat sekä kalium. Borat on koko kylänsä suosituin tyyppi, koska sattuu omistamaan kelloradion ja hänen naapurillaan on kaikki muu mitä Borat omistaa paitsi se kelloradio. Boratin vaimo kaivaa Boratin 43-vuotiaalle äitimuorille (joka on kylän vanhin nainen) hautaa jo nyt. Eräänä päivänä Borat lähtee apurinsa Azamatin kanssa USA:han tutustumaan amerikaanojen elämään. Tästä seuraa luonnollisesti sekä oikeasti tapahtuneita että näyteltyjä kohtauksia, joissa Borat aiheuttaa semmoista hälinää että nauruhermot ovat keotuksella. Hän joutuu keskelle gay-karnevaaleja, jahtaa Pamela Anderssonia, sotkee uutislähetyksen, yöpyy juutalaisten luona ja nakuilee hotellissa, mikä on hauskin pitkään aikaan näkemäni kohtaus! Borat saa hankittua itselleen jopa karhun suojaksi juutalaisia vastaan.
Aika ei missään vaiheessa käy pitkäksi. Salatut elämätkin saivat jäädä pois pakko katsoa -listalta tämän vuoksi. Cohen on loistava roolissaan. Eikä leffa ole vain häröilyä ja vessavitsejä, vaan mukana on myös jotain järkeä. Boratin puhe Irakin sodasta rodeossa ei ole kaukana todellisuudesta. Käynti ase-, auto- ja eläinkaupoissa juutalaisten pelossa antavat jonkinmoisen kuvan siitä miten helposti amerikkalaiset luovuttavat kamaa vaikka niiden käyttötarkoitus ei olisikaan kovin ortodoksinen.
Pakko tämä on ostaa ja katsoa vähintään viidesti uusiksi. Sen verran huvittavaa meno on, ettei vitseihin heti luulisi kyllästyvän. American Piet ja muut teinihömpät ja iänkaikkiset pöhköily-pölkyt saavat jäädä hyllylle. Borat on himputin hauska nykykomediaksi!
Pisteet:
Arvosteltu: 25.04.2008
Katsottu: Kotona
"Jagsemash! Minun nimi on Borat. Minut lähetetään USA:han, maailman hienoinpaan maahan oppimaan." Näillä sanoilla alkoi maailman ehdottomasti kaikkien aikojen paras komedia.
Elokuvassa seurataan Boratin ( Cohen ) toilailuja ystävänsä Azamatin ( Ken Davitan ) kanssa. Kazakstan lähettää heidät USA:han oppimaan uusia tietoja ja taitoja. Heille sattuu matkan aikana yhtä sun toista, ja elokuvassa saa nauraa loppuun asti vatsa kipeänä.
Borat on yksinkertaisesti kaikkien aikojen paras komedia jolle jaksaa nauraa vielä monet kerrat ensimmäisen katselukerran jälkeenkin.
Cohen vetää maailman hankalimman roolin todella tyylikkäästi. Kyllä on pakko antaa viisi tähteä!
Pisteet:
Arvosteltu: 08.03.2008
Katsottu: Kotona
Kazakstanilainen Borat lähtee laajentamaan maailmankuvaansa Jenkkilään, US ja A:han kuten hän asian ilmaisee. Tarkoituksena on tehdä dokumentti, mutta pasmat sekoavat kun hotellin töllöstä tulvahtaa silmille Baywatch-sarja ja Pamela Anderson. Viston äijän sisällä sykähtää ja dokumentin teko kääntyy ihailun kohteen metsästykseksi. Matkalla Borat tutustuu amerikkalaiseen elämän menoon ja siihen kuinka erilainen voikaan elämä olla muualla. Muut eivät vain osaa elää kuten kotona Kazakstanissa.
Borat ja koko juttu perustuu pissa-kakka-genitaali –huumoriin ja sen ylilyönteihin. Kyytiä saa jenkkiläinen teennäisyys ja tilanteet ovat kuin Mr. Bean K-18 versiona. Tyyli on niin tyylitöntä että se iskee. Vastakkain asettelu on kohdillaan kun sinihiuksinen small talk –jenkkimamma on toisena osapuolena ja toisena Boratin oma keskustelun avaus kotipuolessa niin tavallisesta sukurutsasta tai perhekuvat pojan vehkeestä. Huh, näyttääpä pahalta kun sen näin ilmaisee, mutta nähtynä myötähäpeä värittyy holtittomaksi huumoriksi.
Elokuva on lajissaan poikkeus. Ensinnäkin se on asettunut omaperäisyydestä huolimatta ilman häpeää paikalleen massaelokuvien joukkoon, ja toiseksi krediitit siitä että koko idea on läpäissyt leffakoneistot ja sensuurit. Ilmeisesti markkinakoneisto näki tulevan hypen ennalta ja dollarikoneistohan huusi rasvaa laakereihin.
Näyttelystä tai sen tasosta on turha puhua yhtään mitään koska Sasha Baron Cohen vetää stand-up -show’sta road movie -version vain henkilökohtaisiin kykyihin perustuen. Se riittää tälläisena annoksena,. Toivoa sopii että hahmon syöttö loppuisi tähän eikä Boratin elinkaari jatkuisi tämän pidemmälle. Tämä on nyt nähty ja kuultu. Mutta hauskaa oli, niin kauan kuin sitä kesti.
DVD:n käyttis on yksi parhaimmista siinä suhteessa että linja pitää: katkova, epätasainen kuva ja valikot kuin alakoulun leikkaa-liimaa-askartele –tunnilla tehty. Mielikuvaklisee ex-Neuvostoliitosta pukkaa pintaan siis viimeistä tikkiä myöden.
Pisteet:
Arvosteltu: 02.04.2007
Katsottu: DVD
Kun 35-vuotias juutalaisuutta yliopistossa tutkinut brittiherrasmies pistetään ruutuun lähestulkoon ilman muita näyttelijöitä, tanssahtelemaan ruudulle ja luomaan kaaosta tavisten keskelle, ei tuloksen voisi olettaa olevan häävi. Mutta hommaan saa helposti jännitettä, kun samainen, sanotaan nyt vaikka Sacha Baron Cohen –niminen, mies, hankkii itselleen paksut mursuviikset, likaisen vanhan puvun ja valheellisen identiteetin. Johan rupeaa jenkkimiesten ja –naisten nolausvimma kasvamaan, kun keskustelukumppanina on vain Borat Sagdiyev, kaveri suoraan sivistyksen ulottumattomista, Kazakstanin mailta.
Baron Cohen ansaitsee suuren kumarruksen siitä, että Borat käyttää häikäilemättömästi hyväkseen tavallisessa kansassa kytevän tyhmyyden ja uhon ja jalostaa niistä toimivaa komiikkaa. Lisäksi elokuvan luomasta Kazakstan-käsityksestä syntynyt kohu on markkinoinneista parhainta, elleivät sitten "huijauksen" kohteeksi joutuneiden ihmisten oikeusjutut aja ohitse. Markkinoinnin riemuvoitto siis, mutta entäpä itse terävyys?
Niin, Borat kyllä koheltaa, mutta toisaalta sketseistä kovin moni ei yllä edes aiemmassa Ali Gee Amerikassa –sarjan Boratointien tasolle. Mukaan on saumattu parodiallinen opetusmatka ja amerikkalainen unelma silikonisen naisen (Pamsu) tavoittelusta. Mutta homma siis tökkii… itse ”julkkishaastattelut”, joissa Borat/Ali G/Bruno on loistavimmillaan, ovat aika vähissä ja toisaalta mukaan on laitettu piilokamerahenkistä tohelointia, irrallinen juutalaiskauhispätkä ja vieläpä venytetty kohtaus munasillaan juoksentelua. Hopparihenkinen lökäpöksykohtaus menee liian lähelle Ali G:n tyyliä, erään itävaltalaisen Brunon sanoin kyseessä olisi jopa ”tyylirike”.
Boratin suuri matka suurista suurimpaan eli US ja A:han etenee mutkien kautta, eikä kestoa silti ole kuin puolitoistatuntia. On hankala sanoa, onko kyseessä leffan lennokas eteneminen vai töksähtävähkö loppu, mutta vikan kymmenen minuutin kohdalla sitä vilkaisee kelloon ja toteaa, että tässäkös tämä nyt oli. Onneksi Borat onnistuu repimään myös muutaman todella maukkaan haastattelun, joissa tähtilippu voitaisiin laskea häpeästä alas. Etenkin rodeoareenalla kansan luomat huudahdukset ovat jotakin hauskaa, mutta monella tapaa myös hyvin pelottava näky, jonka Baron Cohen on tarkoittanutkin tuoda esiin. Tosielämän tapahtumien pitää myös pysäyttää.
Kunnon elokuvan kehityskaarta noudattava feikkidokkari tarjoaa lopulta ehkä kourallisen repeilymateriaalia, Kazakstanin kokoisen läikän (sehän ei voi olla iso maa, eihän?) perushuumoria ja muutaman ikävän väljähtyneen "monestiko tämä on jo nähty?" –kohtauksen. Aina yhtä repaleinen puku ja karvainen Borat-look takaavat kuitenkin sen, että Jumalan selän takaa itsensä sivistyksen pariin kammennut toimittajaressukka luo edelleen huumoria, alapääpainotteista, mutta myös ihanan provokatiivista ja epäkohtia korostavaa. Niinpä Borat ampaisee kyllä debyyttileffa Ali G:n dissatun bling bling –parodian edelle, mutta vain vaivoin – seuraavan leffan pitänee olla sitten Brunon tai Alin heiniä. (Ylä)femmaa ei lätkäistä nyt kehiin, mutta silti kohtuullisen kovat pojot.
Pisteet:
Arvosteltu: 07.01.2007
Katsottu: Teatterissa
Nolojen tilanteiden elokuvat ovat katsojille vaikeita. Kuvien välkkyessä yhä noloimpina ja noloimpina katsoja alkaa tuntea häpeää ja häpeänsekaista myötätuntoa nolojen tilanteiden uhreja kohtaan. Sacha Baron Cohen tekee hyvää työtä vakiinnuttaessaan mainettaan uuden vuosituhannen nolojen tilanteiden miehenä valtavirran makuun räätälöidyssä Borat-elokuvassa.
Kuvitteellinen dokumentti lähettää kazakstanilaisen reportterin Borat Sagdieyvin (Cohen) kohti Yhdysvaltoja jalona päämääränään sivistää kapitalistiystäviään pienen maan ihmeistä. Kaikkea amerikkalaisille pyhää häpäisevä junttikomedia on naurumyräkkää estottomille, ja tuskallista seurattavaa kaikille muille.
Törkyklassikko
Larry Charlesin ohjaama ja osaksi Cohenin käsikirjoittama Borat on kuvattu dokumenttia mukaillen ja lavastetut kohtaukset ovat aika ajoin hyvin toden tuntuisia. Tyylivalinta kummastuttaa, sillä Cohenin toilailuissa tietynlainen yhteiskuntakritiikki kuuluu kyllä asiaan, mutta sen kummempia poliittisia tai sosiaalisia linjavetoja ei satiireille ja dokumenteille ominaisesti löydy.
Borat onkin kokoelma yhteensidottuja sketsikatkelmia, joita yhdistää samanlainen hullunkurinen asenne. Muodollisesti pätevä komedia löytänee tiensä kohdeyleisönsä muodollisesti sopiviin kehonosiin. Naurattaa ja hävettää, mutta puhtia ja johdonmukaisuutta ex-neuvostoreportterilla ei ole kuin pienimuotoiseksi törkyklassikoksi.
nimimerkki: Martin van Wetten
Pisteet:
Arvosteltu: 24.11.2006
Katsottu: Teatterissa
Arvostelija
Martin van Wetten
Vieras
Jagshemash!
Borat Sagdiyev (Sascha Baron Cohen) on kazakstanilainen journalisti, jonka harrastuksiin kuuluvat muun muassa pöytätennis, juutalaisvaino ja vessassa käyvien naisten valokuvaaminen. Raiskaaja-Boltokin äpäräpojalla Boratilla on häkkiin lukittu vajakkiveli, ja sisko on virallisten tutkimusten mukaan maan neljänneksi paras prostitoitu ("Nice!"). Kazakstanin hallitus on lähettänyt Boratin Yhdysvaltoihin tekemään reportaasin, jonka tarkoituksena on kerätä elintärkeitä oppeja kotimaan sivistämiseksi. Uskollisen tuottajansa Azamatin (Ken Davitian) ja kanalla varustetun laukkunsa kanssa Borat lähtee taivaltamaan hullunkuriselle road tripille läpi Amerikan, ja matkan päätavoitteiksi muodostuvat Pamela Anderson ja tämän muoviset rinnat. Uskomatonta mutta totta: edellämainitusta juoniselosteesta on onnistuttu kyhäämään hauskin komedia sitten Monty Python-ryhmän elokuvien.
Huonomakuisen huumorin suosio on ollut tasaisesti kasvussa 90- ja 2000-lukujen aikana. Jerry Springerin, Tom Greenin, South Parkin, Dave Chapellen ja lukuisten muiden vajaanaurattajien myötä moni tabuaihe on saanut kyytiä, ja sitäkin enemmän ihmisiä ärsytetty raivoamispisteeseen asti. Uuden elokuvansa myötä Borat on provokaatiohuumorin uusi kunkku. Kyseessä on brittikoomikko Sascha "Ali G" Baron Cohenin mestariluomus - törkeän typerä ja räävitön roolihahmo, jonka tarkoituksena on höynäyttää ihmisiä valehaastattelujen ja hupsujen keskustelujen avulla. Idea menee tosin paljon pidemmälle kuin perinteiset piilokamerajutut. Cohenin omistautuminen roolilleen saa monet uskomaan, että Borat on aito henkilö. Jotkut ihmiset yrittävät opettaaa Boratille länsimaisia arvoja, kun taas toiset, pelottavaa kyllä, tukevat kazakstanilaisen yhteiskunnallisia näkemyksiä (mm. antisemitismi ja seksismi). Boratin on ystävällinen ja varsin naivi käytökseltään, mutta samaan aikaan puolustaa kansanmurhia, ja harjoittaa insestiä siskonsa kanssa. Sascha Baron Cohen hyödyntää nerokkaasti tätä ristiriitaa sekä länsimaalaisten poliittista korrektiutta - juuri kukaan haastateltavista ei uskalla suoraviivaisesti mollata Boratin typeriä ja sairaita luonteenpiirteitä. Tästä se hauskuus sitten syntyykin.
Borat-elokuva on eräänlainen valedokumentti, jossa Borat pyörii pienen Kazakstan-intron jälkeen erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa ympäri Jenkkilää. Matkallaan mies tapaa kaikenkarvaisia ihmisiä: feministejä, örveltäjäopiskelijoita, punaniskaisia karjapaimenia, puolihulluja kristillisfanaatikkoja, ja paljon muuta. Osa leffan materiaalista ovat ennalta käsikirjoitettuja, mutta toiset tapahtumat perustuvat ihmisten aitoihin reaktioihin. Faktan ja fiktion erottelu on varsin vaikeaa elokuvan katselun aikana, joten viihdyttävyysarvoa osittainen lavastus ei varmasti pudota. Baron Cohen vetää hahmonsa överyydet niin överiksi, että välillä henki oli kirjaimellisesti salpaantunut hysteerisen nauramisen johdosta. Kakkapökäleen pussittaminen ja ojentaminen ilallisjuhlien isännälle ei ole ihan oikein, mutta sen näkemisen uskomattomuus vetää auttamatta hymyn huulille. Elokuvan parasta kohtausta ei kannata spoilata, mutta sanottakoon että se sisältää hotellihuoneen, pyyhkeen ja Baywatch-lehden. Hervottoman tehokas yhdistelmä: huomioikaa elokuvateatteriyleisön käyttäytyminen kohtauksen aikana!
Borat keräisi huomattavasti vähemmän sympatiapisteitä, jos Sascha Baron Cohen ei olisi niin uhrautuvainen työnsä eteen. Star Spangled Bannerin ja Geroge Bushin solvaaminen vihaisen rodeoyleisön edessä on merkki silmittömästä (tyhmän?)rohkeudesta ja Baron Cohenin päättäväisyydestä viedä vitsinsä loppuun asti - seurauksista huolimatta. Leffan intensiteetti kiihtyy jatkuvasti loppua myöten, ja viimeissä kohtauksissa heittäydytään jo puhtaan absurdismin puolella. Todd Solondz kohtaa Jackassin. Tai jotain. Aivan mahtavaa.
Dzienkuje!
nimimerkki: SpaceCadet1
Pisteet:
Arvosteltu: 05.11.2006
Katsottu: Teatterissa
