Blade: Trinity (2004)

Blade: Trinity päättää karismaattiseen sarjakuvahahmoon perustuvan trilogian, jonka pääosassa ollaan jo siis kolmeen otteeseen nähty Wesley Snipesin esittämä puolivampyyri Blade. Heikohkon kakkososan jälkeen olin jo valmis uskomaan, että alkuperäinen vuonna 1998 valmistettu Blade jää sarjakuvan parhaaksi filmasoinniksi, mutta yllättäen Trinity osoittautui positiiviseksi yllätyshaastajaksi. Tosin täysin erilaisella tavalla kuin odotin.

Vampyyrit ja heidän ihmisliittolaisensa asettavat Bladelle ansan, johon könsikäs pahaa aavistamatta astuu ja joutuu pian FBI:n ja koko ihmiskansan vihan ja saalistuksen kohteeksi. Samaan aikaan vampyyrien yhdyskunta on herättänyt itsensä suuren Draculan kantaisän, alkuperäisen ja täysin puhtaan vampyyrin uudelleen henkiin, mutta miksi? Ja keitä ovat Bladen avuksi rynnänneet nuoret vampyyrin metsästäjät Hannibal (Reynolds) ja Abigail (Biel)?

Blade-trilogian päätösosa on joutunut uusiin käsiin ja lopputulos on vähintäänkin edellisistä leffoista poikkeava ja erilainen. Siinä missä ensimmäinen osa luotti Bladen synkänpuhuvaan ulkoasuun, karuun nuoruustarinaan ja häikäilemättömään katkeruuteen, nostaa Trinity huumorin kauniin kukan komeasti tapetille ja antaa sen kukkia niin iloisesti, että allekirjoittanutkin tykkäsi. Trinity on siis edeltäjiään huomattavan paljon hauskemmalla otteella väserretty tekele, joidenkin mielestä ehkä jopa halveksivan hauska. Itse pidin elokuvasta kuitenkin hyvin paljon, sillä se on yksinkertaisesti pirun viihdyttävä. Juoni pohjustus ja käsikirjoitus antavat odottaa leffalta paljon ja viimeistään - kakkososasta poiketen - upeat toimintakohtaukset voittavat katsojan puolelleen.

Trinityn erilaisuus varmasti ärsyttää osaa katsojakunnasta, ja kyllähän se kieltämättä ansaitseekin kyseenalaisen maineen. Kyseessä on joka tapauksessa trilogian päätösosa, jonka pitäisi olla päähahmoa kohtaan kunnioitusta herättävä teos, mutta sitä se ei ole. Edes lopusta ei olla onnistuttu tekemään tarvittavan koskettavaa tai hyvälle mielelle jättävää kohtausta. Huumori oli silti toimivaa ja leffa kaikin puolin kiinnostava, jännittävä ja näyttävä, joten jos unohtaa että tämän leffan myötä hautasimme erään valkokankaiden sankarin, niin teosta voidaan pitää jopa erittäin hyvänä.

Näyttelytyöstä on vaikea sanoa mitään, koska pintaa syvemmälle leffassa ei ehditä edes kahden tunnin keston aikana pureutua. Snipes on edelleen ok. Biel vähäelkeisenä kaunottarena juuri sopivan kiinnostava ja mystinen. Reynolds vetänee parhaan roolin hauskoja vuorosanoja alituiseen laukovana teinityttömagneettina.

Liiallinen omaperäisyys ja kaavasta poikkeaminen osoittautui Blade: Trinityn kantavaksi voimaksi. Jos haluat katsastaa vampyyritoimintaa hyvällä huumorilla höystettynä, niin on tämä elokuva juuri tarvitsemasi lääke.

Pisteet:
Arvosteltu: 25.10.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Boy From Shadows
Tykittäjä
143 arvostelua

Blade on iso, viileä ja tappavan tehokas vampyyrintappaja. Wesley Snipesin esittämän hemmon luulisi pelottavan blondikollega Buffyakin sen verran, ettei kilpasisko lähtisi kisaamaan vampyyrin teurastuksessa. Harmi vain, että mustan ison metsästäjän seikkailut kalpenevat jopa Buffyn rinnalla – niin syvällä Bladen kolmas osa ui modernien vampyyrileffojen kliseesuossa.

Wesley Snipes on aina ollut mielestään coolimpi kuin mitä yksikään työ on ehtinyt todistamaan. Nahkarotsissa kulkiessa suunta ei muutu mihinkään. Blade-setä lavastetaan syylliseksi ihmisen murhaan, ja siitähän soppa syntyy. Ilkeä psykologi jorisee tyhjiä ihan vampyyrinteurastajan korvan juuressa ja maailman valtiutta janoavat tahot juonivat kuvioitaan taustalla. Ja veri valuu kuin veriohukaisia paistettaessa.

Leffan pahin virhe on Kaksi kaveria, viisi pizzaa ja tyttöpaikka –sarjassa pahoinvointia aiheuttaneen Ryan Reynoldsin mukanaolo. Joka ainoa repliikki kuulostaa partasuisen feikkikoviksen suusta samalta jokellukselta, eikä huono dialogi ainakaan paranna osakkeita. Tosin hiirulaisena vitsireploja sylkiessäänkin Kolme kaverusta, tyttönen ja salamipizza –sarjan ”tähti” kai kerää valkoisen naisväen töllön ääreen. Vai kerääkö sittenkään:

”Se jäljityslaite on niinku mun persees! Tuu tsekkaan vaan! Mä oon kova!”

Jos on hukassa sivuhenkilö numero uno, niin vastaavia huteja ampuu Jessica Biel jousipyssyllään. Yleisöä kosiskellaan Bielin ”hurjalla nakukohtauksella” ja söötillä hymyllä, mutta siihenpä se jää. Homma ei pelaa.

On hankala sanoa kuinka paljon Blade: Trinitystä pitäisi olla huumoria. Pakostakin tuntuu, että muutaman hyvän toimintakohtauksen lisäksi rainasta ei löydykään muuta kuin tahatonta huumoria. Wesleyn naama ei värähdäkään, mutta Tyttökaverin pizzapaikka –tähdellä väräjää koko olemus. Ja katsojaa puistattaa.

Lienee kai jonkin sortin insideläppä, että Trinityn pääpahis tottelee nimeä Dracula, muistuttaa mallipojua ja paljastuu irakilaiseksi. Tavallaan on hauska kuvitella, kuinka teatterin väestä yksi hymähtää ko. vitsille, puolet istuu hiljaa kynsiään nakerrellen ja se vajaa puolikas hurraa sille, että USA on älynnyt pommittaa Draculan synnyinmaata terroristisodassaan.

Blade: trinityn on kehuttu olevan ihan ok viihdepaketti sopivassa mielentilassa. Arsin Tietotoimiston uusimpien skandaaliotsikoiden mukaan Jenkkien kidutusyksiköt ovat näyttäneet Blade 3:sta vangeilleen, joten eiköhän se sopiva mielentila tule sillä sitten määriteltyä.

Lopussa käytävän miekkataistelun (miksi miekkataistelu näinä miekkataistojen inflaation aikoina?) ja tasaisen Triple H versus Kolme pizzaa ja kaverin tyttö -heebo -painin jälkeen on erittäin pahoinvoiva. Ja vuokrafilmin ylimääräiset kymmenen kovisteluminuuttia pistävät pakostakin hihityttämään. Surkea ja säälittävä lopetus trilogialle. Ei voi mitään – Blade: Trinityn viimeinen vampyyrimetsästys ei viihdytä missään mielentilassa.

PS. R. Reynoldsin faneille on sanottava, että olen pahoillani… siitä, että Burt on mukana tässä leffassa.

Pisteet:
Arvosteltu: 28.06.2005
Katsottu: DVD

Arvostelija

Arsi T. Elokolikko
Ylläpitäjä
703 arvostelua

Blade on edennyt kolmanteen ja viimeiseen osaan. Samannimiseen sarjakuvaan jotensakkin perustuva trilogia oli esitelty ajatuksena tuotantoyhtiölle jo 1994. Vastaanotto oli ollut hiukan empivä, mutta ensimmäinen Blade-leffa oli purkissa 1998, toinen 2002 ja tämä kolmas 2004. Jokaisen osan on ollut tarkoitus olla hiukan erilainen. Kolmas osa ei kalpene vertailuissa edeltäjilleen.

Vampyyrit herättävät esi-isänsä Draculan henkiin saadakseen tämän avulla daywalkerin ominaisuuden liikkua valoisalla. Jos tämä onnistuisi, mikään ei voisi enää estää vampyyrejä ottamasta maailmaa haltuunsa. Draculan tunnettua kirjallista historiaa varioidaan, kuten Blade-sarjakuvaakin. Leffan mukaan ensimmäinen ja täydellinen vampyyri kehittyi 7000 vuotta sitten Samariassa. Kyseessä ei siis ole legendaarinen "laupias samarialainen" vaan kaiken pahan alku ja juuri.

Bladen on tuhottava tämä kaikkien vampyyrien alkulähde ennekuin vampyyrien pelottavat suunnitelmat toteutuvat. Bladelle sattuu alussa arviointivirhe ja nyt myös ihmiset ovat hänen kannoillaan. Bladen oppi-isä menehtyy alkukahinoissa, mutta tämä ei jää yksin taisteluun sillä hän kohtaa Yövaanijat -nimisen kerhon, jonka missiona on myös pistää vampyyrejä tomuksi. Nämä touhuilevat leffassa yhdessä. Yövaanijoilla on paljon erilaisia kekseliäitä aseita. Mukaan saadaan myös naishahmo, joka taistelee kuulokkeet korvilla kuunnellen omaa sisäistä soundtrackkiaan. Applen ipod saa samalla myös mainosta.

Nyt vedetään vampyyrejä lättyyn urakalla ja toimintaa sekä kovisteluhuumoria riittää, tyyliin "olen syönyt valkosipulia ja pieraisin juuri, äänetöntä, mutta tappavaa". Kaikkien taistelukohtausten takana jyllää teknobiitti kuten konsolipeleissä, räjähdykset ja erikoistehosteet ovat näyttäviä ja tottakai yliampuvia. Alussa tehdään selväksi että huumoria riittää. Kun vampyyrit menevät suojapuvuissaan herättämään aavikolla Draculaa niin yksi heistä näyttää dramaattisesti auringolle keskisormea. En tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa, ainakin pääkoppaa piti kalibroida, jotta pääsi oikeaan aivot narikkaan -fiilikseen. Leffa on lopulta ihan viihdyttävä pläjäys kun sen ottaa oikealla asenteella. Huonompiakin toimintaleffoja on tehty.

DVD-julkaisun kuva on kristallinkirkas ja ääni loistava. Kahden levyn Special Edition -julkaisusta löytyy teatteriversio ja pidennetty versio, jossa on myös DTS-ES -äänet. Kun oikea äänentoistolaitteisto löytyy niin johan rytisee kotikatsomossa. Toinen levy sisältää tunnin ja neljänkymmenenviiden minuutin pituisen dokumentin leffan teosta. Jokainen tuotannon osa-alue käydään läpi. Extralätyltä löytyy myös osio, jossa käsikirjoittaja haastattelee ohjaajaa. Koska nämä ovat tällä kertaa sama henkilö niin tilanne on hiukan humoristinen, vaikka haastattelu on itsessään asiapitoinen. Tämä viimeistään vakuuttaa että Bladen tekijät ovat liikkeellä pilke silmäkulmassa. Asegalleriassa pääsee pläräämään leffan asearsenaalia. Epäonnistuneet otokset ja muut höpötykset jaksavat naurattaa myös. Kahden lätyn julkaisija on loistokokonaisuus Bladesta pitäville.

Pisteet:
Arvosteltu: 12.06.2005
Katsottu: DVD

Arvostelija

arska
Ylläpitäjä
647 arvostelua

Blade-elokuvat ovat saavuttaneet 3-osan. Kaksi aijempaa osaa käsikirjoittanut David S. Goyer on tällä kertaa ohjaajan pallilla. Tämä hieman ensin mietitytti, mutta ihan kohtuullisesti hän leffan ohjasi.

Vampyyriyhteisön jäsenet herättävät rotunsa isän Draculan (Dominic Purcell) jostain Syyriasta. Samaan aikaan Blade (Snipes) jahtaa tuttuun tyyliinsä vampyyreitä, mutta astuu vshingossa vampyyreiden järjestämään ansaan ja murhaa ihmisen. Blade saa peräänsä F.B.I.n, joka onnistuu pidättämään hänet. Blade saa yllättäen apua taholta, jonka olemassaolosta hän ei tiennyt mitään. Nightalkers niminen vampyyrintappoporukka, jonka pomot Hannibal King ja Abigail Whistler (Ryan Reynolds ja Jessica Biel) hänet pelastavat. Dracula, joka tunnetaan nyt nimella Drake on alkanut tottua nyky maailmaan ja Bladen kohtaamiseen. Eipä aikaakaan kun nämä kaksi ovat vastakkain

Yllätyinpä positiivisesti. Blade: Trinity on jakanut mielipiteet katsojilla ja kriitikoilla. Tarina ei nyt mikään kummonen ollut, mutta jotkut toimintakohtauset olivat taas näyttäviä. Wesley Snipes vetää Bladen roolin kuten ennenkin. WWF-painija Triple-H:lla oli hauska sivurooli. Dominic Purcell Drakena oli ok. Parker Posey sen sijaan oli leffan heikoin lenkki.

Blade: Trinity päättää Blade -leffasarjan kohtuullisen hyvin. Huumoria ja toimintaa alusta loppuun.

nimimerkki: andy

Pisteet:
Arvosteltu: 09.06.2005
Katsottu: DVD

Arvostelija

andy
Käyttäjä
304 arvostelua

Taas on tullut korkea aika teroittaa samuraimiekat, ladata haulikot kuolettavilla tammivaarnoilla ja pitää aurinkolaseja sisätiloissa. Jep, kaupungin kovin puoliverinen, päiväkulkija Blade on taas talossa, joten vampyyrien sun muiden eleganttien veripankkien on syytä olla varuillaan. Kyseessähän on tietenkin vuonna 1998 ensiaskeleensa ottaneen Marvel-saagan kolmas ja näillä näkymin viimeinen installaatio. Pystyykö Blade: Trinity vastaamaan edeltäjiensä huutoon? Onko trilogia nyt täydellinen vai jättääkö tämä kolmososa jotakin epämiellyttävää torahampaankoloon? Jatka lukemista, niin tiedät missä mennään...

Bladen aiemmat seikkailut olivat hyvin tuotettua purkkaa, goottikauhulla ja menevällä musiikilla höystettyä väkivaltaviihdettä, jotka kelpasivat mainiosti sekä sarjakuvanörteille että myöskin satunnaisille toimintafaneille. Näiden kelpo pläjäysten takaa löytyi tukku lahjakkaita ihmisiä, etunenässä sarjisfriikki David S. Goyer, joka vastasi molempien leffojen käsikirjoituksista. Tällä kertaa jotain on kuitenkin mennyt pahasti pieleen. Joko kesällä ensi-iltansa saava Batman Begins on pyörinyt liikaa Goyerin mielessä tai sitten kynä ei enää yksinkertaisesti pysy miehen kädessä. Blade: Trinity on nimittäin varustettu yhdellä viime vuosien tökeröimmistä kässäreistä.

Eikä siinä vielä kaikki. Goyer ei ole ainoastaan tyytynyt kirjoittamaan surkeaa tekstiä, vaan tämän lisäksi hän on saanut neronleimauksen ohjata oman hirvittävän hengentuotteensa. Mies on ohjaajana käytännössä keltanokka ja sen kyllä huomaa. Karmeaa kuvausta, sekavaa editointia, jonninjoutavaa trip hoppia, tylsää taistelua, huonoa läppää, paperinohuita henkilöhahmoja, mautonta kamerakikkailua, aneeminen pääpahis, ihmeellinen fetissi hidastetusti käveleviä ihmisiä kohtaan jne. Ei ole liioiteltua sanoa, että Goyer on täysin omatoimisesti raiskannut koko Blade-saagan hyvän maineen.

Itsensä lisäksi Goyer nolaa myös kaikki muutkin projektissa mukanaolevat henkilöt. Jopa aina luotettava Wesley Snipes näyttää siltä, että hän olisi mieluummin jossain muualla. Eikä ihme, sillä Blade: Trinity ei tunnu lainkaan Blade-elokuvalta, vaan pikemminkin joltain halvalta kopiolta, jonka ei olisi koskaan pitänyt nähdä päivänvaloa. Kuolleena syntyneen kokonaisuuden kruunaavat täysin väärin roolitetut teini-idolit Ryan Reynolds ja Jessica Biel. Nuorukaisten ainoaksi hommaksi jäävät ala-arvoisten vitsien laukominen, mp3:sten lataaminen ja yleinen ärsyttäminen. Naurettavasti maskeeratun über-Draculan roolissa nähdään täysin hajuton ja mauton Dominic Purcell, joka on kuulemma tuttu meillä Suomessakin nähdystä John Doe-sarjasta. Mahtaa olla mainio ohjelma.

Lopuksi palautellaan mieliin iki-ihania kielioppisääntöjä taivuttelemalla hieman adjektiiveja. Surkea, surkeampi, Blade: Trinity. Niin, mitäpä sitä suotta kiertelemään. Tämä pläjäys on epäilemättä yksi turhimmista koskaan näkemistäni tekeleistä. Onko tässä vuoden huonoin elokuva?

Pisteet:
Arvosteltu: 22.03.2005
Katsottu: Teatterissa

Arvostelija

Vieraileva stara
Vieras