Beowulf
- Tuotantovuosi:
- 2007
- Ohjaajat:
- Robert Zemeckis
- Käsikirjoittajat:
- Neil Gaiman, Roger Avary
- Pääosissa:
- Angelina Jolie, Anthony Hopkins, Brendan Gleeson, John Malkovich, Ray Winstone, Robin Wright Penn
- Maat:
- USA
- Kielet:
- englanti
- Pituus:
- 113 min
- Genret:
- Draama, Seikkailu, Animaatio
Ohjaaja Robert Zemeckis on aina ollut halukas kokeilemaan uusia ideoita-uusiin tarinoihin. Zemeckis on nyt jatkanut samalla linjalla kuin edellisen vuoden animaatio Napapiirin Pikajuna, tekemällä vanhan Tanskalaisen sadun Beowulfin rotoskooppianimaatiotekniikkaalla, jota kokeiltiin myös loistavassa huume-trilleri Hämärän Vartijassa. Beowulf on filmattu ennenkin ainakin vuonna 1999 ja silloin sitä tähditti Christopher Lambert. Tällä kertaa ollaan huomattavasti paremmilla vesillä.
Vuonna 507 Tanskan ylängöllä kuningas Hrothgar (Hopkins) ryypää ja rällästää siihen tahtiin, että joku suuttuu ja pahasti. Pimeyden syöväreistä saapuu epämuodostunut sekasikio Grendel (Glover) pistämään äijiä ja paikkoja palasiksi, mutta kingiin hän ei koske. Hrothgar lupaa palkkion Grendelin tappajalle ja viesti kirii aina merelle asti, jolla soturi Beowulf (Winstone) on. Hrothgarin lähimmäinen, Unferth (Malkovich), ei katso hyvällä moista soturi-joukkoa. Kun Grendel ja Beowulf lopulta kohtaavat ei Beowulf tajua, että se on vasta alkua.
Robert Zemeckis on taitavasti sekoittanut oikeat ihmiset CGI:n sekaan ja visuaalinen jälki on silmiä hivelevän kaunista. Itse en ole teatteriversiota nähnyt, mutta tämä suomessa julkaistu director's cut -versio on yllättävänkin rankka ja tyly, sillä Grendel pistää muutaman äijän todellakin halki ja poikki. Silent Hillin ja Pulp Fictionin kirjoittaja Roger Avary on tehnyt vanhasta tarinasta toimivan seikkailun, fantasian, toiminnan ja kauhun sekoitelman. Beowulfissa on yhtäläisyyksiä moniin seikkailuelokuviin, joista lähimpänä viime vuoden äijätoimintaelokuva 300.
Yleensä sivurooleissa esiintyvä Ray Winstone on hyvä valinta Beowulfiksi, soturiksi, joka ei katso kuka vastaan tulee ja omaa sopivan röyhkeän asenteen. Chrispin Clover on melkein loistava Grendelinä, josta tehostemiehet ovat luoneet varsin vastenmielisen örmyksen. Anthony Hopkins viinaan menevänä kuninkaana ja John Malkovich hänen lähimpänä ystävänään tekevät sen mitä heiltä voikin odottaa. Angelina Jolie ei myöskään ole hassumpi Grendelin mutsina.
Kokonaisuutena Beowulf on komean näköinen, väkivaltainen ja verinen animaatioversio vanhasta tanskalaisesta sadusta. Viimeinen ydin jää elokuvasta silti jotenkin puuttumaan ja tämä verottaa pisteet 3-staraan. Robert Zemeckiksen listalle Beowulf on kuitenkin hyvä lisäys.
Lähdin ristiriitaisin mielin katsomaan Zemckiksen uusinta Beowulfia teattereihin. Olin kuullut siitä enimmäkseen pahaa, mutta toisaalta pääosassa oli loistavia näyttelijöitä. Ja kaikista eniten minulla oli mielessä animointijälki. Millaista se on? Elokuvahan oli kohuttu siitä että se oli tehty digitaalisesti ja että näyttelijät olivat siinä digitaalisesti ja ääninä. Nyt elokuvan katsottuani voin sanoa että animointijälki oli loistavaa. Jopa ne jotka eivät tästä pidä voivat kyllä suoraan sanoa että ei se huonoa ollut. Hyvää työtä oli animoijat tehneet.
Beowulf (Ray Winstone) on sankari joka sotureineen tappaa hirviöitä ja pelastaa ihmisiä. Perus 500-luvun sankari siis. Juoppo kuningas Hrothgar (Anthony Hopkins) kutsuu Beowulfin kyläänsä jossa eräs hirviö on jatkuvasti tuhonnut ja tappanut. Beowulf sitten saapuu kylään ja illan lopuksi hirviö hyökkää. No siitähän alkaa sitten taistelu joka lopulta päättyy siihen että Beowulf tappaa hirviön. Mutta, siitähän Beowulfin äiti (Angelina Jolie) ei tykkää, sillä heti seuraavana aamuna herätessään Beowulf löytää koko miehistönsä hirtettynä. Beowulf sitten lähtee etsimään hirviön äitiä...
Ääninäyttelijät ovat onnistuneet hyvän ja ovat myös itse leffassa hyvin mukana. Varsinkin John Malkovich, Brendan Gleeson ja tietysti Anhtony Hopkins hupsuna kuninkaana. Ray Winstone on ainut valittamisen arvoinen henkilö joka vetää välillä aika hatarasti Beowulfin roolin. Angeline Joliekin on hyvä, ja jos jotkut eivät hänestä näyttelijänä tykkää niin silmäniloa hän ainakin on. Varsinkin siinä alaston kohtauksessa. Nami,nami!
Ohjaus on hyvää ja Zemeckiksen joka ohjailee Burtonin tavoin paljon satuja, tyylin voi jopa tunnistaa animaation keskeltä. Musiikit ovat myös leffan parhaita asioita, koska ne pelaavat mainiosti. Muita hyviä asioita oli pikkuiset jutut mitä elokuvassa oli. Kuten esimerkiksi Beowulfin meritarina oli loistava piriste ja elokuvan parhaita kohtauksia.
Huonoja asioita tässä myös. Ray Winstonen parempaa vailla oleva suoritus, juoni joka on paikoin aika tyhmää. Sama juttu joissain kohtauksissa ja jutuissa että kyllä olisi parempaa voinut keksiä. Elokuvan tarina ja tapahtumat menävät välillä aika hölmöiksi. Draamapuolikin on välillä aika hölmöä.
Elokuvallisesti Beowulf on hieno satu joka on niitä elokuvia mitä katsoisi mieluiten teattereissa. Loppukin on omasta mielestäni hieno. Haukuista ja huonoista asioista huolimatta, Beowulf lukeutuu jopa Zemeckiksen parhaisiin. Elokuvassa jotkut pienetkin jutut pelastavat ja tekevät elokuvasta paremman. Sääli vain että jos niitä olisi ollut enemmän niin elokuva olisi ollut vieläkin parempi. Kaikista isoin kiitos kuuluu kuitenkin animaattoreille koska jos elokuva ei olisi näin hyvin animoitu, ei se näin hyväkään olisi ollut.
Menin katsomaan tätä leffateatteriin, kun näkyi olevan joitakin nimekkäitä näyttelijöitä mukana (Anthony Hopkins, John Malkovich...).
Kun valot sitten sammuivat ja leffa lähti pyörimään, niin tajusin, että mitäs helvettiä, täähän on animaatio? Aluksi leffa tuntui vähän rajummalta versioilta Shrekistä, mutta vähän ajan kuluttua totesin itselleni, että väärässä olin. Tämähän oli aika hyvä!
Juoni sijoittuu jonnekin 500-luvulle, jossa urhea soturi Beowulf käy tappamassa Grendelin, pahan hirviön, joka ei oikeasti ole paha, vaan haluaisi vain olla hiljaisuudessa. Grendelin kuolemasta vihastunut Grendelin äiti aikoo kostaa Beowulfille poikansa kuoleman.
Animointijälki on erittäin hyvää; Hollywood-tähdet näyttävät (melkein) itseltään. Tosin tämä seikka ei korvaa sitä, että juoni poukkoilee sinne tänne, ja jotkut kohtaukset olisi voinut suosiolla jättää paperille.
Kuitenkin leffa onnistui kiinnostamaan loppuun saakka, tosin loppua olisi voinut muuttaa, nyt se jää vähän imeläksi. Kannattaa käydä katsomassa, jos on animaatioiden ystävä, sillä jos tämä jotain antaa, niin ainakin silmäruokaa, enkä nyt tarkoita välttämättä Angelina Jolien alastonkohtausta.






















































