Lobo on kyllä kuningas. Suomessa julkaisemattomia en ole ainakaan itse lukenut toistaiseksi, mutta eiköhän nuo ainakin digitaalisessa muodossa jostain löydy jos ei muuten. Itsekin olen viime aikoina innostunut keräämään suomentamatonta kaunokirjallisuutta. Yllättävän paljon on kaikkia Pulitzer- ja Nobel-voittajiakin jäänyt julkaisematta täällä.

Viimeksi eilen luettua:

Ernst Jünger: Teräsmyrskyssä alkuperäisversiona. Tuosta sotamuistelosta on vuosien varrella julkaistu useampikin eri versio vähän editoituna ajan henkeen sopivaksi. Alkuperäisen aikaan yleisö ei tiennyt sodasta paljoakaan sensuurin vuoksi, joten Jünger tarjoaa siksi tekstissään enemmän yksityiskohtia, nimiä ja päivämääriä, ja miehen kuvaus kärsimyksestä ja kuolemasta länsirintaman juoksuhaudoissa saa toisinaan hämmästyttäviäkin piirteitä. Länsirintamalla on ihmisenkappaleita törröttänyt maasta ja lapioitaessa noussut kalmoja mullista kuin jossain keskiaikaisissa Helvetti-kuvauksissa konsanaan.

Yhdessä kohtaa Jünger kertoo katselleensa sotilaan ruumista, kun yhtäkkiä kalmo avasikin silmänsä ja katsoi takaisin. Kuoleva sotilas harmistui päähenkilön kyyläämisestä sen verran, että kaivoi toimivalla kädellään rätin kasvojensa suojaksi. Toisinaan ihmisiä yksinkertaisesti katosi kokonaan räjähteen osuttua kohdalle. Kerran saksalaiset ampuivat kranaatinheittimellä vahingossa yhden omistaan, eikä miehestä jäänyt jäljelle kuin pieni paidanriekale. Jos komppanianpäällikkö vilkaisi kesken hyökkäyksen olkansa yli, saattoi puolet miehistä olla taivaan tuuliin kadonneita.

Teräsmyrskyssä on orkkisversiona mielestäni paras ja autenttisin sotakuvaus koskaan. Täsmälleen tuollaiseksi on kuvailtu mm. Ukrainan sotaa kunnian kentiltä kotiutuneiden suomalaisten vapaaehtoistenkin toimesta.