Suomi 1100-luvulla. Kalervon ja Untamon välinen veljesviha johtaa kokonaisen kylän verilöylyyn. Ainoa eloonjäänyt on Kalervon poikalapsi Kullervo, jonka Untamo päättää kasvattaa omanaan. Varttuessaan Kullervon raaka voima ja kapinallinen luonne tekevät hänestä vaarallisen, ja kyläläiset haluavat päästä hänestä lopullisesti eroon.
Kullervo etsii koko elämänsä olemassaololleen ja taidoilleen tarkoitusta. Kun menneisyyden tapahtumat paljastuvat hänelle, on hänen kohtalonsa selvä. Koston tie johdattaa Kullervon kohtaamaan Untamon ja pakottamaan hänet tilille syntiensä kanssa.
Kalevala – Kullervon tarina on ihan hyvin onnistunut elokuva aiheesta ja kyllä tämän toiseenkin kertaan katsoo. Näyttelijöistä Elias Salonen Kullervona ja Eero Aho Untamona ovat elokuvan parhaimistoa, mutta muut näyttelijät jäävät vähän turhan taka-alalle tässä. Myöskään Kullervon hahmo ei aivan onnistu saamaan katsojaa puolelleen koko ajan riehuvana ja kiukuttelevana hahmona, kun taas Untamo on pidettävä hahmo. Kostotarinaksi tämä jää vähän kanssa piippuun ja väkivaltaakin olisi saanut olla enemmän mukana. Itse taistelukohtaukset on kuitenkin ihan hyvin tehtyjä ja niihin on saatu eeppisyyttä mukaan. Kuvauspuolella on myös onnistuttu mainiosti ja kauniita maisemia katselee mielellään elokuvan aikana ja lisäksi musiikkipuoli toimii kanssa hyvin kohtauksissa. Kokonaisuutena Kalevala on kelpo suomielokuva ja kyllä tämmöistä mielellään teatterissa katselee.