Candyman 2

Joku

Ensin alkuun kun pääsee yli Candyman II:sen ärsyttävistä ja jatkuvista feikki jumpscareista, niin alta paljastuu kyllä varsin viihdyttävä ja ainakin mainettaan parempi jatko-osa. Tästä aina kuulee paljon motkotusta, mutta mun mielestä kyseessä on aina ollut ihan solid jatko-osa. Missään kohtaa elokuva ei toki yllä lähellekään ensimmäisen osan kylmäävää tunnelmaa tai monivivahteista olemusta. Candyman: Farewell to the Flesh on selkeästi enemmän viihteellinen teos. Tässä vedellään kyllä paljonkin samoja raiteita kun ensimmäisenkin tarinassa, mutta mukaan on ympätty jatko-osalle ominaisesti lisää lihaa luiden ympärille. Candymanin taustatarinaa valotetaan nyt enemmän ja kyllähän se osiltaan toimiikin. Hahmon ympärille rakentuva lore on kuitenkin sitä mielenkiintoisempaa osastoa, mitä näihin kauhuleffapahisten taustoihin tulee. Toki vähän turhaahan noita Candymanin telomiskohtauksia oli leffaan ympätä, kun kaikki olennainen ekspositio tulee ihan puheenkin muodossa jo ensimmäisessä osassa ilmi. Tietysti gorea saatiin vähän tällätavoin lisättyä, eli mitäpä siitä valittamaankaan. Näyttelijäpuoli tässä häviää myös ykkösosalle aivan heittämällä, poislukien tietysti Tony Todd joka on tässä ihan yhtä kovassa vedossa kuin ensimmäisessäkin. Draamapuoli muutenkin näiden perheenjäsenten kesken on melko platkua kamaa verrattuna ykkösosan vituiksi menneeseen parisuhteeseen ja pettämiskuvioon. Tunne ei oikein välity. Miljööstä täytyy loppuun vielä todeta, että tarinan vieminen New Orleansiin on oikein hyvä veto. Jotenkin koko kuvio istuu sinne hienosti. Ihan jo tietysti historiankin puolesta.
+++
Ei tosiaankaan itselle läheskään niin säväyttävä filmi kuin ensimmäinen osa, mutta ihan kelvollista kauhuviihdettä tämäkin tarjoilee. Kolme tähteä voi olla ehkä hiukan liiankin antelias, mutta päällisin puolin Namusetä-kakkonen jätti varsin hyvät fiilikset.