Bring Her Back

andy

Bring Her Back on yksi vuoden vahvimmista tunteita herättävistä elokuvista ja kauhudraama joka pyörii ajatuksissa pitkään elokuvan loputtuakin. En ole Talk to Me elokuvaa vielä nähnyt, mutta Bring Her Back todistaa että veljekset Danny & Michael Philippou osaavat rakentaa mukavan pahaenteistä kauhua ja tunnelmaa juuri oikealla tavalla. Bring Her Back on enemmänkin kuvaus läheisen menetyksestä ja mitä siitä voi pahimmillaan seurata. Tarinan tunnelma kolkuttelee sellaisia kierroksia jolla voisi kiristää ruuveja useammallakin työmaalla. Samalla tämä on koskettava kuvaus sisarpuolten välisestä toisistaan välittämisestä. Kun kauhu sitten hiljalleen hiipii tarinaan mukaan niin kirjaimellisesti se lyö luun kurkkuun niin veitsellä kuin pöydälläkin. Vesielementti luo visuaalisesti kauniin tunnelman tarinan taustalle. Billy Barratt ja Sora Wong saavat välilleen kauniin ja koskettavan siteen sisarpuolina. Johan Wren Phillipsin Oliver on yksi hyytävimmistä lapsihahmoista pitkään aikaan. Jos Amy Madigan hieman lämmitteli estraadia Weapons elokuvassa, niin Sally Hawkins kävelee punaista mattoa pitkin kerätäkseen palkinnot. Sally Hawkins tekee yhden vuoden mieleenpainuvimman roolin, joka kuvaa karmivasti mitä menetyksen tuska voi pahimillaan tehdä ja on samalla todellinen manipuloiva naispaholainen. Bring Her Back on lohduton ja mestarillisen tunnelmallinen kauhudraama.