Melancholia (2011)

Lars von Trierin elokuva masennuksesta ja maailmanlopusta: sininen planeetta nimeltä Melankolia lähestyy uhkaavasti maapalloa.
- Tunnetaan myös nimillä:
- Melankolia (tv)
- Ensi-ilta: 03.06.2011
- Ohjaajat:
- Lars von Trier
- Käsikirjoittajat:
- Lars von Trier
- Pääosanäyttelijät:
- Charlotte Gainsbourg, Charlotte Rampling, Kiefer Sutherland, Kirsten Dunst, Stellan Skarsgård
- Maat:
- Tanska, Ruotsi, Ranska, Saksa
- Kielet:
- englanti
Kommentit
uusis
Käyttäjä
05.01.21 klo 10:31
Elokuvassa ei tapahdu oikeastaan yhtään mitään, mutta silti jaksoin katsoa ja kiinnostusta riitti. Mutta miksi? En tiedä. Hyvä elokuva sekoamisesta, mutta kuka tässä flippasi?
Villetys
Käyttäjä
25.03.20 klo 19:45
Melancholia on kohtalaisesti onnistunut elokuva masennuksesta ja maailmanlopusta Lars von Trieriltä. Ensimmäinen puolisko seurataan Kirsten Dunstin esittämää Justinea, joka menee naimisiin. Häät järjestetään Justinen sisarpuolen Clairen ja tämän rikkaan miehen Johnin suuressa talossa maaseudulla. Häistä huolimatta Justine kärsii masennuksesta ja joutuu esittämään iloista vieraille. Toinen puolisko elokuvasta taas keskittyy maailmanlopun odotteluun, kun jättimäinen planeetta nimeltä Melancholia lähestyy maata. Elokuva käsittelee ihan onnistuneesti molempaa aihetta, mutta se on paikoiten hieman tylsää seurattavaa. Kirsten Dust tekee erinomaisen roolin Justinena ja myös Charlotte Gainsbourg on hyvä roolissaan Clairena.
uusinnat
Käyttäjä
09.11.19 klo 18:21
Hoohhoijaa.. jäätävän tylsä leffa, pikakelauksella muutamassa minuutissa katsottu, draaman ystäville ehkä.
AlexZ
Käyttäjä
21.02.16 klo 14:33
Huomattavasti miellyttävämpi toisella katselukerralla, jolloin hidas rytmi ja astetta epämääräisempi juoni eivät häiritse ollenkaan. Kaunis tekele.
Uytp7
Tähtääjä
05.12.15 klo 12:17
Selkeästi kahteen osaan jaettu elokuva on parhaimmillaan ensimmäisellä puoliskolla, toinen osio ei synkkyydestään huolimatta oikein napannut mukaansa. Sen suuremmin en henkilöhahmoihin kiintynyt, melko etäiseksi jäi leffa siis tunnetasolla, vaikka näytteleminen oikein mainiota onkin.
Elokuvana masennuksesta tämä oli selkeästi parempi kuin maailmanlopun kuvauksena, joka tuntui lähinnä kummalliselta valinnalta (joskin masennushan voi henkilöstä itsestään tuntua kuin maailmalopulta, miten katsottuna kokonaisuus saa uutta valoa). Kernaasti katson Trieriltä muitakin leffoja, mielenkiintoiselta ohjaajalta vaikuttaa hän.
Edellinen sivu | 1 2 3 4 5 6 | Seuraava sivu