Koko perheen jännittävä animaatioseikkailu Hikotus-pojasta, joka asuu viikinkikylässä, jota vaivaavat lampaita ryöväävät lohikäärmeet. Hikotuksen heimopäällikkö-isä ei usko pienen ja hintelän poikansa mahdollisuuksiin lohikäärmeensurmaajana. Erään taistelun aikana Hikotus onnistuu ampumaan alas yhden niistä, vieläpä suuresti pelätyn “yön raivon”. Seuraavana päivänä hän lähtee maastoon etsimään pudonnutta saalistaan, ja löytääkin lohikäärmeen, hengissä…
Pixar on osoittanut esimerkiksi elokuvillaan WALL-E ja Up, että animaatioelokuvassakin voi olla syvyyttä, sielua ja yhteiskunnallista sanomaa. Tai sitten ne voivat olla sellaisia kuin Dreamworksin Näin koulutat lohikäärmeesi; semi-viihdyttävää höttöä tylsällä tarinalla. Näin koulutat lohikäärmeesi sijoittuu viikinkiaikaiselle Öystilän saarelle, jossa sataa vettä yhdeksän kuukautta vuodesta ja lopun ajan rakeita. Pirteää ilmapiiriä rasittavat tultasyöksevät örkit; monenmalliset, […]
Dreanworkin alimpaan kastiin kuuluva Näin koulutat lohikäärmeesi ei yllä millään tasolla samaan kuin esimerkiksi Madagascar, Kung Fu Panda 2 tai edes Shrek kolmas. Elokuvan lähtökohdista olisi toki voinut muovata jotain hienonmpaakin, mutta kyllä tämän nyt jaksaa sentään yhden kerran vaivoin katsoa. Tarinan päähenkilö on viikinkien kylän päällikön poika Hikotus, joka on kaikkea muuta mitä hänen […]
Nyt kun vasta näki ensimmäistä kertaa DreamWorksin “Näin koulutat lohikäärmeesi” vuodelta 2010, jonka kai voi nykyisellään laskea vähän vanhemmaksi leffaksi, niin ensimmäiseksi tulee mieleen se kuinka tästä tykkäsi jo ihan siltä pohjalta, mitä DreamWorksin nykyisten leffojen taso on enimmäkseen ollut. Tästähän on aluksikin uskallettu rakentaa oma trilogiansa, jonka päähenkilöt vanhenevat leffojen mukana…minkä lisäksi joillakin tapahtumilla on myös myöhemmin vaikuttavat seurauksensa, kuten “lohis 1:ssä” nähtävällä lopulla, jossa päähenkilö menettää osan itsestään. Sen lisäksi leffa alustaa päähenkilöpojun ja tämän körmyn isän suhdetta, johon palataan myöhemmin myös jatko-osissa. Näillä aineksilla trilogia on ehdottomasti DreamWorksin parempaa antia.
…mutta mistä nautin leffassa vielä näitä enemmän, oli se että tässä on animaatio, jota ei olla rakennettu kohelluksen tai huumorin varaan; yleissävy on jopa synkänpuoleinen, koska elokuvasta ollaan haluttu helppojen naurujen sijaan kelpo seikkailu oivalla tarinalla. Aaah.
Sinänsä ykkösosa on vielä aika pienimuotoinen, rauhassa tarinansa kertomiseen keskittyvä tunnelmoiva osa, jossa aikaa saa enimmäkseen päähenkilöpoju ja musta lohis, joten sinänsä leffassa ei tapahdu sen kummempia. Mutta koska viihdyin mainiosti tämän parissa ja tykkäsin sen rauhallisesta ja jokseenkin vakavammasta tyylistä (hämäävien Asterix-designien alta), annan viihdepisteiksi täydet neljä tähteä! On se hienoa vaan joskus nähdä seikkailupuhtaampaa animaatiota vailla liikoja slapstick-nauruja.
Nyt kun vasta näki ensimmäistä kertaa DreamWorksin “Näin koulutat lohikäärmeesi” vuodelta 2010, jonka kai voi nykyisellään laskea vähän vanhemmaksi leffaksi, niin ensimmäiseksi tulee mieleen se kuinka tästä tykkäsi jo ihan siltä pohjalta, mitä DreamWorksin nykyisten leffojen taso on enimmäkseen ollut. Tästähän on aluksikin uskallettu rakentaa oma trilogiansa, jonka päähenkilöt vanhenevat leffojen mukana…minkä lisäksi joillakin tapahtumilla on myös myöhemmin vaikuttavat seurauksensa, kuten “lohis 1:ssä” nähtävällä lopulla, jossa päähenkilö menettää osan itsestään. Sen lisäksi leffa alustaa päähenkilöpojun ja tämän körmyn isän suhdetta, johon palataan myöhemmin myös jatko-osissa. Näillä aineksilla trilogia on ehdottomasti DreamWorksin parempaa antia.
…mutta mistä nautin leffassa vielä näitä enemmän, oli se että tässä on animaatio, jota ei olla rakennettu kohelluksen tai huumorin varaan; yleissävy on jopa synkänpuoleinen, koska elokuvasta ollaan haluttu helppojen naurujen sijaan kelpo seikkailu oivalla tarinalla. Aaah.
Sinänsä ykkösosa on vielä aika pienimuotoinen, rauhassa tarinansa kertomiseen keskittyvä tunnelmoiva osa, jossa aikaa saa enimmäkseen päähenkilöpoju ja musta lohis, joten sinänsä leffassa ei tapahdu sen kummempia. Mutta koska viihdyin mainiosti tämän parissa ja tykkäsin sen rauhallisesta ja jokseenkin vakavammasta tyylistä (hämäävien Asterix-designien alta), annan viihdepisteiksi täydet neljä tähteä! On se hienoa vaan joskus nähdä seikkailupuhtaampaa animaatiota vailla liikoja slapstick-nauruja.