Jonas täyttää 25 vuonna 2000 (1976)
Alkuperäinen nimi: Jonas qui aura 25 ans en l'an 2000
- Tunnetaan myös nimillä:
- Jonah Who Will Be 25 in the Year 2000
- Ensi-ilta: 30.12.1977
- Ohjaajat:
- Alain Tanner
- Käsikirjoittajat:
- Alain Tanner, John Berger
- Pääosanäyttelijät:
- Jacques Denis, Jean-Luc Bideau, Miou-Miou, Roger Jendly
- Maat:
- Ranska, Sveitsi
- Kielet:
- ranska
Saman kategorian TOP-leffoja
Suosituksia
Kommentit
Heinätonttu
Käyttäjä
Jonas qui aura 25 ans en l'an 2000 on Alan Tannerin elokuva yhteiskunnan heikompiosaisista, jotka kärvistelevät kapitalismin ikeen alla. Hajanaisen ja juonettom... Lue loput
Kuvat
Heinätonttu 22.04.2011 Lähde
Heinätonttu 22.04.2011 Lähde
Kommentit
Heinätonttu
Käyttäjä
22.04.11 klo 16:13
Jonas qui aura 25 ans en l'an 2000 on Alan Tannerin elokuva yhteiskunnan heikompiosaisista, jotka kärvistelevät kapitalismin ikeen alla. Hajanaisen ja juonettoman elokuvan henkilöt etsivät omia keinojaan harata tätä suurempaa voimaa vastaan, oli se sitten maanviljelijöiden pidättäytyminen perinteisissä keinoissa, opettajan tapa opettaa historiaa omasta näkemyksestään tai kun kassaneiti ei laskuta vanhuksia ja köyhiä kaikista ostoksistaan. Pienen ihmisen teot eivät aina kuitenkaan auta, ja niinpä maanviljelijät joutuvat turvautumaan kemiallisiin lannoitteisiin, opettaja saa potkut oppilaiden suosiosta huolimatta ja kassaneitikin pidätetään. Hahmojen kohtalot linkittyivät toisiinsa ruokaa ja työtä tarjoavan maatilan kautta, mutta unelmien sorruttua ystävyyssuhteetkin katkeaa ja elokuva palaa alun asetelmaan: huonosti menee mutta menkööt.
Elokuvan tapahtumat ovatkin kuin hiljainen kaiku 60-luvun puolivälissä alkaneesta vastakulttuurin nousemisesta ja sosiaalisesta vallankumouksesta, ja siihen elokuvan hahmot, tuonajan nuoret, usein viittaavatkin. Analogisesti tästä indikoivat mustavalkoiset kohtaukset, joissa henkilöiden ajatukset, mielihalut välittyvät puhtaina katsojalle. Vielä muutama vuosi takaperin niiden toteutuminen olisi ollut todennäköisempää, mutta nyt radikalismi ja vapaa rakkaus ovat lientyneet. Post-revolutionaarisen ajan hämmennyksessä olevat henkilöt ovat myös jossain määrin hukassa, etsien itseään hieman naiivinkin utopistisen toiminnan kautta, kaikki paitsi elokuvan katkeroitunut boheemi, joka oli poliittisesti aktiivinen edellisellä vuosikymmenellä.
Elokuvan nimi viittaa Jonas -poikaan, joka syntyy eräälle tarinan keskiössä olevista pareista. Ruokapöydän ääreen yhteen kokoontuneet hahmot kertovat laulun muodossa kuinka historian valas sylkäisee 2000-luvulla, uuden ajan kynnyksellä Jonaksen sisuksistaan, ja kuinka heillä on siihen asti aikaa selvittää vallitsevat ongelmat. Laulussa on mukana kaikki muut paitsi boheemi, joka on haudannut kasvonsa käsiinsä, tietäen ettei se nyt ihan noin mene.
Tannerin realistiset ja rauhalliset kohtaukset antavat tilaa vahvoille hahmoille, jotka jäävät mieleen ja joiden sanat tulevat perille. Useiden päähenkilöiden kautta tapahtumia valotetaan monesta suunnasta, ja pitkä kestokin on oikeutettu jotta kaikkiin hahmoihin kehittyisi syvemmät suhteet. Lievän melankoliset, mutta toivoa henkivät ja ponnekkaita työväenlauluja muistuttavat musiikit tukevat syksyisessä Sveitsissä kuvattua teosta, luoden oikeanlaisen tunnelman elokuvaan.
Edellinen sivu | 1 | Seuraava sivu