Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy matkustaa autosaattueessaan Dallasissa 22. 11. 1963. Päivä on todella kaunis ja Kennedy tervehtii iloisena väkijoukkoa, joka on tullut tätä tervehtimään. Yhtäkkiä jostain kajahtaa laukaus, johon ihmiset eivät aluksi reagoi. Pian kuitenkin toinen laukaus kajahtaa matalalta ja osuu presidenttiä kaulaan, seuraava laukaus selkään, neljäs osuu hänen vieressään matkustavaan valtion virkamieheen, viides menee taas ohi mutta kuudes osuu Kennedyä päähän räjäyttäen tämän takaraivon auki. Paikalla on joukkohysteria ja pian viesti leviää läpi maapallon: USA:n presidentti on murhattu.
Poliisit epäilevät aluksi Lee Harvey Oswaldia(Gary Oldman) ja kuulustelevat tätä tämän ammuttua pari poliisiakin. Mutta poliisien viedessä häntä säilöön yleisön joukosta nousee Jack Ruby, joka ampuu Oswaldin kuulemma myötätunnosta Kennedyn surevaa perhettä kohtaan.
Pian koko mysteeri pursuaa salaliittoteorioita: kuka ampui presidentin? Kommunistit? Mafia? Tai kenties jopa CIA? Yksi mies, yleinen syyttäjä Jim Garrison(Kevin Costner) on päättänyt löytää totuuden, mutta saa huomata etteivät ne, jotka tietävät, halua toisten tietävän asiasta yhtään mitään. Garrison ryhtyy valtavaan urakkaan, joka saattaa pahimassa tapauksessa maksaa hänenkin henkensä. Mutta se, mitä hän onnistuu tonkimaan salaisista arkistoista, ei ole aina kaunista katsottavaa.
Varma asia on se, ettei Lee Harvey Oswald, mahdollinen kommunisti, voinut olla ampuja ainakaan yksin, sillä hänen olisi pitänyt ampua useita laukauksia viidessä sekunnissa pulttilukkoisella kiväärillä ja vieläpä liikkuvaan maaliin. Hänestä tehtiin siis syntipukki, mutta kuka teki ja miksi?
Lisäksi salaperäinen herra X(loistavan roolin tekevä Donald Sutherland) kertoo hänelle mielenkiintoisia faktoja liittyen mm. median kiinnostuksesta asiaan. Garrison on päättänyt löytää totuuden hinnalla millä hyvänsä.
JFK on mielenkiintoinen Yhdysvaltojen kylmän sodan aikaisia toimia kritisoiva trilleri, joka yrittää antaa yhden näkökulman tähän mysteeriin ja tonkii 30 vuotta vanhoja asiakirjoja hyvin tarkkaan löytääkseen niistä mahdollisia porsaanreikiä. Siinä on kuitenkin pari kompastuskiveä. Oliver Stone on aina ollut isänmaansa toimia kritisoiva toisinajattelija aina Vietnamista lähtien, mutta täytyy ikävä kyllä myöntää tämän olevan hänen sentimentaalisin elokuvansa.
Kevin Costnerin ”näyttelijätyö” on lähinnä makuasia, minuun se ei uponnut, vaikka syyttäjä Garrison sinänsä olikin moniulotteinen hahmo. Leffan suolana olikin lähinnä vanhojen veteraanien lyhyet cameo-roolit, joukossa mm. Walter Matthau sekä yllämainittu Donald Sutherland.
Tommy Lee Jones ja Joe Pesci vetävät ihan kohtuuroolit epäilyttävinä hemmoina sekä Gary Oldman vähäpuheisena L. H. Oswaldina. Myös Kevin Bacon on mukana.
Elokuva on hienosti rakennettu vanhan ajan film noirien tapaan käyttäen melko synkkiä tapahtumapaikkoja sekä tummia värejä. Kuvauksesta ja ohjauksesta ei olekaan pahaa sanottavaa. X-files fanit huomio:sarjan loppuessa maikkarilta tsekatkaa tämä filmi, se nimittäin pursuaa erilaisia salaliittoteorioita, että jokainen varmasti menettäisi yöunensa.
Tähän asti kaikki ihan jees, mutta rainan suurin synti on kuitenkin pituus. Elokuvaa on pitkitetty aivan liikaa tietyistä kohdista ja siitä voisikin leikata vähintään tunnin pois laadun kärsimättä. Pituus syö pätkältä parhaan mahdollisen terän, mutta kokonaisuutena JFK on kuitenkin ihan jees jenkkien historiapätkäksi. Suosittelen pienellä varauksella action-faneja kohtaan, mutta historia-friikeille tämä kuuluu yleissivistykseen.
