Mad Max -trilogian reboot, jopa itsensä George Millerin käsissä herätti epäilyksiä. Niin moni muu ennen häntä epäonnistui täydellisesti elokuvasarjan päivittämisessä nykypäivään. Silloin tällöin palaset kuitenkin loksahtavat paikalleen ja syntyy jopa alkuperäisteosta mahtavampi kokonaisuus. Luvassa on kaikkien aikojen popcorn-leffa, johon on saatu uskomattoman vähällä kerronnalla luotua joukko sympaattisia umpihulluja psykopaatteja joiden kohtalosta jopa välittää.
Fury Road ottaa 80-luvulta kaikki parhaat palat ja lyö mukaan tämän vuosituhannen parasta toimintaelokuvaosaamista. Elokuvan runsaat stuntit ja oikeat tehosteet pääsevät erinomaisen hyvin esille upeiden tietokoneella avustettujen jaksojen kanssa. Millerin adrenaliinimyrsky alkaa heti ensimmäisillä minuuteilla ja uskomaton tykitys jatkuu koko kahden tunnin keston ajan. Suvantovaiheita ripotellaan tarkalleen silloin kun elokuva niitä tarvitsee ja lähes koko elokuvan kestävä toimintatykitys pysyy näin aisoissa. Erinomainen soundtrack täydentää kokemuksen tasolle jota ei nykyään edes uskalla toimintaelokuvalta toivoa.
Visuaalisuus korostuu huippuunsa Mad Maxin maailmassa. Toistasataa uniikkia autoa, upeat lavasteet ja karu aavikkomaisema yhdistettynä Millerin kieroutuneisiin visioihin tulevaisuuden ihmisistä ja heidän käyttäytymisestään autiomaahelvetissä hakevat vertaistaan. WTF-hetkiä riittää ja joka hetki valkokangata katsoo ihastellen. Kauniimpaa kuvaa maailmanloppua edeltävästä helvetistä tuskin on nähty.
Fury Road ei käytännössä omaa juurikaan juonta vaan koko tarina pyörii yhden matkan ympärillä. Juonen korvaaminen jatkuvalla toiminnalla on kuitenkin erinomainen ratkaisu, sillä siinä sivussa rakennettava hahmokehitys pääkolmikon osalta toimii erinomaisesti. Hardy-Theron-Hoult -trio hoitaa osansa äärimmäisen hyvin, jopa haastaen parhaita roolejaan. Varsinkin Theron uhkaa jopa Hardyn hyvin Mel Gibsonin roolille uskollisesti esittämää Maxia elokuvan kantavana hahmona. Hoult puolestaan vetää mahtavan ja jopa sympaattisen psykopaattiroolin.
Uskomattoman hypetyksen, eeppisten trailereiden, palvottujen alkuperäiselokuvien ja 17 vuoden odotuksen jälkeen Miller teki mitä kukaan ei uskaltanut odottaa: ylitti odotukset tuhatkertaisesti. Fury Road on ehdottomasti elokuvasarjan paras osa, mutta myös paras toimintaelokuva kymmeneen ellei jopa kahteenkymmeneen vuoteen.
Ikinä ennen en ole elokuvateatterissa nähnyt elokuvaa joka vastaa odotuksia, saati toivonut elokuvan jatkuvan vielä tunnin verran, mutta kerta se on ensimmäinenkin.
