Marraskuun 22. päivä 1963 Yhdysvaltojen presidentti John Fitzgerald Kennedy (John F. Kennedy/Steve Reed) salamurhattiin ampumalla Dallasin Daley Plazalla. Asia oli suunnaton shokki koko maailmalle, johti poliittiseen täyskäännökseen mikä taas johti Vietnamin sotaan myös moniin muihin asioihin entisen presidentti Eisenhowerin (Dwight D. Eisenhower) varoituksien kaikuessa kuuroille korville. Salamurhaajaksi tutkimus paljasti epämääräisen Lee Harvey Oswaldin (Gary Oldman) ja asia hautautui kiristyvän tilanteen vuoksi salattuihin arkistoihin. New orleansilainen syyttäjä Jim Garrison (Kevin Costner) kokee suorastaan valaisevan hetken ja alkaa tutkia asiaa taas tietäen että se tulee olemaan raskasta. Tutkimus tuo esille Willie O’Keefen (Kevin Bacon) kaltaisia niljaisia todistajia ja myös hyytävä X (Donald Sutherland) esittää oman näkemyksensä pöytäkirjan ulkopuolelta ja mustien operaatioiden veteraanin luulisi tietävän mistä on kyse ja kun moinen A-luokan roisto haluaa asioiden tulevan ilmi on asiassa jotain laajasti mätää. Julkisuus silti on Garrisonin apuna vaikka avioliitto Lizin (Sissy Spacek) kanssa rakoilee ja hänen maineensa häpäistään. Hän painaa eteenpäin ja myös löytää yhden epäillyn, Clay Bertrandin (Tommy Lee Jones), mutta tulos ei ole tässä tapauksessa tärkeintä. Tärkeintä on totuuden esilletuonti.
Oliver Stonen eeppinen ja miltei dokumentaarinen kuvaus itsepintaisesta taistelusta totuuden puolesta ei säästele katsojaa millään. Pituutta on kolme tuntia, henkilögalleriassa on paitsi moraalisia suoraselkiä myös riehakkaan niljaikkaita hahmoja joista erityisesti David Ferrie (Joe Peci) jää mieleen. John Candy näyttää dramaattisia näyttelijäkykyjään, Donald Sutherland on esimerkillisen hyytävä, mutta kuitenkin saa ’syväkurkustaan’ moraalisesti huolestuneen ammattilaisen joka tuo paitsi nitroglyseriinin tehoista ytyä tarinaan myös pelottavan määrän tapahtumia ja sattumuksia. Keskipisteenä on kuitenkin Kevin Costnerin hiljaisen vahva roolityö miehenä joka todellakin uskoo Yhdysvaltojen perustuslain antamiin vapauksiin ja myös harjoittaa niitä. Idealisti painaa päälle ja edes avioliiton repeily ei häntä hidasta, vaikka Garrison ei myöskään kylmästi pysty jättämään perhe- ja yksityiselämänsä ongelmia sikseen. Leppymättömän patriootin ja laillisuusihmisen on joskus uhmattava valtiota pelastaakseen sen ja ehkä jopa hyväksyttävä sen tuhoutuminen. Sissy Spacek on loistava hermostuvana vaimona joka ei kuitenkaan tarpeeksi ymmärrä miehensä janoa saada totuus ilmi ja myös julkiseksi. Gary Oldman tuo vankan suorituksen Lee Harvey Oswaldina jonka lyhyesti sanoen värikkäästä elämästä tehdään myös selkoa.
Oliver Stone ei kylläkään ole niinkään kiinnostunut tutkimuksen draamasta (joka ei ole vähäinen) vaan totuudesta. Hän ei anna varmoja vastauksia, vaan antaa esitetyn todistusaineiston puhua puolestaan ja Zapruderin (Ray LePere) onnekkaalla hetkellä kuvaama kahdeksan millimetrin filmi on vahva argumentti X:n esittämän salaliiton puolesta. Syyllisiä ei voida osoittaa, mutta laajalle levinneen rikollisen salaliiton olemassaolo voidaan todistaa ja juuri niin Vietnamin typerän sodan Purppurasydämellä merkitty veteraani X:n sanomaa mukaillen panee haisemaan ja ainakin Allekirjoittaneen kohdalla saavuttaa kriittisen massan joka opettaa ajattelemaan skeptisesti, mutta armottoman rehellisesti.
Elokuvahistorian suuria teoksia. Yhdistää äärimmäisen jännittävästi kuvatun salaliittojännärin niljaisiin henkilöihin ja lopputulos on viihdearvoltaan korkea. Asiaa vain parantaa se että jokainen seurannut tapahtuma on täyttä totta ja juuri se tekee tästä myös äärimmäisen pelottavan elokuvan. Se myös rohkaisee ajattelemaan itsenäisesti.
