Vaikka pläjäys aiheeltaan saattaa tuntua synkältä, niin se on pohdiskeleva, elämänmyönteinen ja kaunis elokuva.

24.10.2005 23:24

Arvioitu elokuva

Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Mar adentro
Valmistusvuosi:2004
Pituus:125 min

Ramón Sampedron on virunut kaulasta alaspäin halvaantuneena liki kolmekymmentä vuotta. Äijä on vakaasti sitä mieltä että nyt homma on vietävä päätökseen ja se on itsemurhan paikka. Tietenkin vallassa olevasta olotilasta johtuen ei homma onnistu ilman auttajia. Liikutaan siis itsemurhan. eutanasian ja ihmisoikeuksien viidakossa. Mukana on niin viranomaiset, kirkko ja ennenkaikkea omat läheiset. Selväähän on että jokaiselle kannalle löytyy omat kannattajansa. Kaikkein lähinnä Ramónia näiden mielipiteiden edustajina toimivat kaksi naista joihin hän tutustuu elämänsä viimeisinä aikoina.

Javier Bardem on karismassaan omaa luokkaansa ja hyödyntää potentiaaliaan vaikka onkin lähes koko kaksitunrisen ajan vuoteen vankina. Espanjalainen näyttelijä tekee vakuuttavaa luottojälkeä. Näyttelijätyöhön vakuuttavsti nojaava elokuva on muutenkin ihailtavaa katseltavaa. Amenabar tekee mahtavan kypsää jälkeä reilun kolmenkympin ikäisenä. Ohjaajanero liikkuu uusimassa teoksessaan aivan eri sfääreissään kuin aiemmissa, myöskin loistavissa, teoksisssaan (mm. The Others, Abre los ojos). Vaikka pläjäys aiheeltaan saattaa tuntua synkältä, niin se on pohdiskeleva, elämänmyönteinen ja kaunis elokuva.

Meri sisälläni on putsannut maailman elokuvagaalojen palkintopöydät suoraan Amenabarin maanmiehen Aldomovarin nenän edestä. Mm. 14 Goya-palkintoa kuuluu tälle elokuvalle (jaetaanko niitä edes enempää?). Ja tietenkin se Oscar-pysti tuli myös koristamaan Amenábarin takanreunusta. Jostain syystä Aldomovar veti herneet nekkuun ja erosi espanjan elokuva-akatemiasta. Maanmiesten kinastelua ulkopuolelta seuraavana voi vain todeta että kyllä maailmassa tilaa riittä muillekin espnjalaisille mestareille.

Tositapahtumiin perustuva tarina varmasti koskettaa tietenkin katolilaisia espanjalaisia kaikkein eniten. Tietynlaista asennetta pläjäyksen katsominen vaatii. Kerronta on hidasta ja pohdiskelevaa. Miljöö ei vaihdu kovin usein vaikka härmäläisittäin eksoottisella maaperällä ollaankin. Tarkoitus onkin herättää ajatuksia. Minkälaisia, kukin miettiköön omassa mielessään.

Erikoismaininnan ansaitsee myös DVD-julkaisun poikkeuksellisen laadukas Making of-osio. Siinä keskitytään olennaiseen ja turha kavereiden selkään taputtelu jätetään omaan arvoonsa.

Arvosteltu: 24.10.2005

Lisää luettavaa