Elokuva kertoi Neuvostoliiton vainoamasta Endel Neliksestä, joka pakenee Leningradista Haapsaluun. Hän päätyy koulun liikunnanopettajaksi ja lopulta päätyy opettamaan lapsille miekkailua. Samalla hän rakastuu naisopettajaan Kadriin.
Elokuva on täynnä historiaa ja tunteita. Elokuvasta välittyy Endelin aseman kärsimys ja Viron kansalaisten kärsimys Neuvostoliiton vallan alla. Taustalla piilee myös tasa-arvo ja Viron itsenäistyminen.
Herkille ihmisille saattaa tulla jopa itku silmään. Itselleni ei aina tule, mutta nyt kyllä tuli. Minulla on paha taipumus kokea historialliset elokuvat hyvin vahvasti ja syventyä elokuvaan liikaakin.
Elokuva oli hirveän hyvin kuvattu. Paljon paremmin kuin useampi amerikkalainen elokuva. Elokuvassa näkyi hyvin selvästi Klaus Härön käden jälki. Niin kuin Äideistä parhaimmassa ja Näkymättömässä Elinassa, myös Miekkailijassa oli haikea tunnelma ja hitaasti etenevä juoni. Päiviä oli pätkitty ja niistä hypittiin aina seuraavaan.
Pidin paljon elokuvasta ja nosti kyllä hyvin kaikenlaista sanomaa esille. Jokainen voi ymmärtää tämän elokuvan eri tavalla. Pidän muutenkin paljon Klaus Härön elokuvista. Seuraavaa Klaus Härön elokuvaa odotellessa.
