Innoissani ryntäsin leffateatteriin katsastamaan tämän jenkeissä menestystä niittäneen trillerin, koska juonikin vaikutti todella mielenkiintoiselta. Jouduin kuitenkin pettymään – ja pahasti. Eagle Eye on melkein puhdas toimintaleffa, jonka trillerimäisyys unohtuu kun metallin murjomisen makuun päästään.
Tavallinen kaduntallaaja Jerry (LaBeouf) ja yksinhuoltaja Rachel (Monaghan) eivät tunne toisiaan, mutta heidät on valittu jotain suurempaa varten. Molemmat saavat outoja puheluita, joissa naisääni antaa mahdottomilta kuulostavia, mutta todenpitäviä ohjeita. Jerry ja Rachel joutuvat pakotettuina seuraamaan saamiaan käskyjä (kuulostaako Saw-leffoista tutulta?). Mistä käskyt tulevat ja mihin ne kaksikon johtavat?
Eagle Eye:lta odotin ennen kaikkea huimaavaa juonta, johon juonikerronta selvästi viittaa, mutta kakanmarjat.. oli niin umpihuono ja kliseinen juoni ettäh. Sen enempää en siitä viitsi alkaa jauhamaan, jotta en liikaa paljastaisi. Tosin juonen paljastamalla säästäisin varmasti monen ihmisen rahat, joiden menettäminen kieltämättä kirpaisee teatterista uloskävellessä.
Ohjaaja D.J. Caruso ja lupaava näyttelijä Shia LaBeouf löysivät toisensa jo Paranoia-elokuvassa, mutta ikävä kyllä kaksikon yhteinen taival ei jatkunut yhtä vakuuttavalla tavalla. Päähenkilöiden näyttelijänkyvyt eivät pääse oikeuksiinsa kaiken toimintatykityksen keskellä, joten niistä ei sen enempää.
Hyvä lukija. Jos haluat katsoa 2000-luvun puuduttavaa ja ennen kaikkea täysin järjetöntä trilleriksi puettua toimintatykitystä, on Eagle Eye ykkösvalintasi. Tätä ei kuitenkaan kannata elokuvateatteriin asti vaivautua katsomaan, eikä edes vuokrata vaan suosittelen odottamaan leffan ilmestymistä jonain tylsänä lauantai-iltana maikkarilta ja sinä iltanakin puntaroimaan; eikö todella ole mitään parempaa tekemistä?
