Todiste siitä, miten hankala lajityyppi elämäkertaelokuva on.

10 CLS
20 REM Vapaata koodia! 🙂
30 N$ = ”jOBS”
40 PRINT ”Elämänkertaelokuva on varmasti yksi vaikeimpia lajityyppejä. Sen voi huomata myös elokuvasta ” + N$ + ”, jonka luojat yrittävät tuoda valkokankaalle dramatisoitua versiota Apple-tietokoneyhtiön edesmenneen keulakuvan elämästä. ” + N$ +”-leffan ohjaaja ja käsikirjoittaja omaavat molemmat niin lyhyen filmografian, että voi arvata työn olleen heille turhan hankala.”
50 PRINT ””
60 PRINT ”Apple-yhtiön perustaja Steve Jobsin elämänkertakirja oli myyntihitti, vaikkei sitäkään ylistetty täydelliseksi teokseksi kaikkialla. Tämä elokuva kuvaa Jobsin elämää nuoruudesta lähes hänen kuolemaansa asti, eli lyhyemmin kuin tuo kirja. Mutta silti ” + N$ + ”-elokuva on kuin tavaratalo – valtava ja täynnä osastoja, joista jokainen olisi riittänyt jo yksistään tarinan keskipisteeksi. Jobs on kuvattu nyt hipiksi, ideanikkariksi, profeetaksi, isättömän lapsen isäksi, perfektionistina, vähän epäreiluna kaverina, perheenisänä, intohimoisena visionäärinä ja miehenä, jonka unelma murskataan rahan vuoksi. Näissä ominaisuuksissa ristiriitoja on niin monta, että ne saavat leffan käyttäytymään niin kuin täyteen ahdettu emolevy: lopputulos paukkuu, notkahtelee ja natisee.”
70 PRINT ””
80 PRINT N$ + ”-tarinasta loistaa uskalluksen ja jollakin tapaa myös näkemyksen puute. Tämä ns. elokuvatapaus on sievä niin kuin tehdasvalmisteinen hilavitkutin, mutta ei mitään kouriintuntuvampaa. Ashton Kutcher – jonka aiempi ura kannattaa tässä tapauksessa pyrkiä unohtamaan, jotta se ei häiritsisi näyttelijän muuten kelvollista Jobs-imitaatiota – on maskeerattu, kuten muutkin näyttelijät elokuvassa, esikuvansa kaltaiseksi, mutta heidän performanssinsa jäävät kaipaamaan jotakin jobsmaisempaa käsikirjoitukselta.”
90 PRINT ””
100 PRINT ”Jotakin jobsmaisempaa… Se olisi elokuvantekijöiden halu hioa elokuvansa tuotteeksi, joka ylittää odotukset. Tuon hiomisen seurauksena olisi elokuvan päähenkilön elämästä voinut löytyä yksi osa-alue, millä olisi jopa voitu kertoa kaikki oleellinen Jobsista. Sellainen alue voisi olla esimerkiksi Jobsin ja (nörttinero) Wozniakin ystävyys- ja avunantosuhde, joka nyt alkaa yhtenä antoisimmista sivujuonteista tässä elokuvassa. Mutta lopulta tuo mahdollisuus heitetään käsistä kuin kyseessä olisi vain rikkinäinen musiikkisoitin. Jobs itse ei olisi leffaa nykyisessä muodossaan päästänyt levitykseen. Näin uskallan sanoa, vaikka en ikinä ole kuulunut Apple-faneihin.”
110 END